TUTKITTUA TIETOA SUOMESTA
Varusmiesten vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus on yhteydessä varusmiesten itsetuntoon, myönteiseen ja toisia huomioivaan käyttäytymiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin, kertoo laajaan kyselyaineistoon perustuva tutkimus. Yhteys oli havaittavissa varusmiehen koulutustaustasta tai perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
– Ryhmässä tapahtuva liikunta tarjoaa alustan, jossa voi harjoitella ryhmässä toimimista, sosiaalisia taitoja, pelisääntöjen noudattamista ja toisten huomioimista, vahvistaen tällä tavoin myös myönteisiä käyttäytymismalleja, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Kaija Appelqvist-Schmidlechner.
Tutkimustulokset osoittivat varusmiesten liikunnallisen elämäntavan olevan yhteydessä myös eheään sosiaaliseen verkostoon. Mitä aktiivisemmin varusmiehet liikkuivat vapaa-ajallaan, sitä laajempi oli heidän ystäväpiirinsä ja sitä läheisimmiksi ja luottamuksellisemmiksi he arvioivat suhteensa vanhempiin.
Vähän liikkuvilla on usein vähän ystäviä
Liikkumattomuus ja yksinäisyys näyttävät kulkevan käsi kädessä. Tutkimuksen mukaan harvemmin kuin kerran viikossa vapaa-ajallaan liikkuvilla ei ole todennäköisemmin ainuttakaan hyvää ystävää aktiivisemmin liikkuviin varusmiehiin verrattuna.
– Voidaan ajatella, että liikunnan harrastaminen tarjoaa yhteisöllisyyttä sekä hyvän mahdollisuuden solmia ystävyyssuhteita ja laajentaa kaveripiiriä. Mutta yhtä lailla ystävät saattavat olla se tarvittava sytyke aloittaa liikunnan harrastaminen ja viettää liikunnallista aktiivista vapaa-aikaa, se paras motivaattori lähteä liikkeelle, Appelqvist-Schmidlechner arvioi.
Tutkimuksen mukaan varusmiehistä 36 prosenttia ei kertomansa mukaan harrasta säännöllistä, vähintään viikoittain tapahtuvaa reipasta liikuntaa. Yksinäiset, vähän liikkuvat nuoret ovat ryhmä, joiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tulisi Appelqvist-Schmidlechnerin mukaan tehdä enemmän. Tähän tarvitaan eri tahojen yhteistyötä, mukaan lukien nuoriso-, liikunta-, sosiaali- ja terveystoimi sekä urheiluseurat ja eri järjestöt.
– Kaikki toimenpiteet nuorten ja nuorten aikuisten liikunnanedistämiseksi, jotka kannustavat yhteisölliseen, yhdessä liikkumiseen sekä tavoittelevat etenkin yksinäisten, vähän liikkuvien nuorten mukaan saamista ovat enemmän kuin tervetulleita, Appelqvist-Schmidlechner sanoo.
– Lapsena aloitettu liikuntaharrastus lopetetaan usein murrosiässä. Erityisesti tulisi panostaa mahdollisuuksiin jatkaa mielekästä liikuntaharrastusta vähemmän intensiivisellä tasolla tämän jälkeenkin, esimerkiksi erilaisissa höntsäryhmissä. Liikuntaa ja liikunnallista elämäntapaa edistämällä edistämme samalla myös psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia”, hän muistuttaa.
Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2015–2021 palveluksensa aloittaneilta varusmiehiltä. Kyselyaineisto muodostui lähes 160 000 palveluksensa aloittaneen varusmiehen vastauksista. Tutkimus tehtiin Puolustusvoimien, Maanpuolustuskorkeakoulun, Sotilaslääketieteen keskuksen, UKK-instituutin, Jyväskylän yliopiston ja THL:n yhteistyönä.
Lähde: THL:n uutinen 1.3.2023
Alkuperäisjulkaisu: Appelqvist-Schmidlechner, K., Heikkinen, R., Vasankari, T. Virtanen T, Pihlainen K, Honkanen T, Kyröläinen H, Vaara JP. (2023). Relationships between psychosocial well-being and leisure time physical activity among 160.000 young Finnish men: a cross-sectional study during 2015–2021. Archives of Public Health 81, 26.
Lisätietoja
tutkimuspäällikkö Kaija Appelqvist-Schmidlechner, THL
etunimi.sukunimi@thl.fi