Hyppää sisältöön

Urheiluseurassa harrastaminen ei paranna nuorten ruokailutottumuksia

Urheiluseuratoimintaan osallistuminen ei paranna nuorten ruokailutottumuksia, osoittaa uusi tutkimus. Vaikka seuratoimintaan osallistuvat nuoret söivät keskimäärin terveellisemmin, näyttää ruokailutottumuksiin vaikuttavan enemmän liikunnan määrä kuin se, liikkuuko nuori urheiluseurassa vai ei.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu osana laajempaa Terveyttä edistävä liikuntaseura -monikeskustutkimusta, jossa selvitetään suomalaisten nuorten urheiluharrastamista, terveystottumuksia ja terveydentilaa nuoruudesta varhaisaikuisuuteen. Tutkimukseen osallistui yli 1900 suomalaista 14–16-vuotiasta nuorta eri puolilta maata.

Urheiluseuratoimintaan osallistuvat nuoret tavoitettiin seurojen kautta kymmenestä eri urheilulajista (jalkapallo, jääkiekko, koripallo, luistelu, maastohiihto, salibandy, suunnistus, uinti, voimistelu ja yleisurheilu). Vertailuaineisto muodostui yläkoulujen yhdeksännen luokan oppilaista.

Nuorille suunnatun kyselyn perusteella heidät jaettiin koulun ulkopuolella tapahtuvan liikunnan harrastamisen mukaan kahteen ryhmään, vähintään neljä tuntia tai alle neljä tuntia viikossa vapaa-ajallaan liikkuviin. Kyselyllä kerättiin myös tiedot nuorten ruokailutottumuksista.

– Vaikka urheiluseuratoimintaan osallistuvat nuoret söivät terveellisemmin, heistä vain kolmasosa käytti kasviksia ja neljäsosa hedelmiä päivittäin, kertoo tutkija ja ravitsemusterapeutti Laura Heikkilä ODL Liikuntaklinikalta. Makeisten ja sokeroitujen virvoitusjuomien käytössä ei havaittu eroa seuratoimintaan kuulumisen eikä myöskään liikunnan määrän suhteen. Pikaruoan ja perunalastujen käyttöä liikunta näytti sen sijaan vähentävän.

Nuorten ruokailutottumuksissa on tutkijan mukaan vielä parannettavaa.
– Yleinen käsitys on, että seuratoimintaan osallistuminen olisi yhteydessä parempiin ruokailutottumuksiin. Tutkimustulokset aiheesta ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Lisäksi monissa tutkimuksissa ei ole vakioitu liikunnan määrää eli ei ole tarkasteltu seuraan kuulumisen itsenäistä vaikutusta, pohtii Heikkilä.

– Tarvitaan valtakunnallisia, nuorten hyvää ravitsemusta edistäviä toimia, joissa huomioidaan koko perhe. Tässä urheiluseurat voisivat olla yksi hyvä väylä, sillä ne tavoittavat jopa puolet suomalaisista nuorista, Heikkilä sanoo.

Tutkimuksen kohteena on myös lasten ja nuorten urheiluseurojen terveyden edistämistoiminta ja se, miten urheiluseurojen kautta voitaisiin vaikuttaa nuorten terveystottumuksiin. – Koska urheiluseuratoimintaa ylläpidetään pitkälti vapaaehtoisvoimin, on myös ravitsemusohjauksen määrä ja laatu paljon seuratoimijoista kiinni, Heikkilä huomauttaa.

Nyt julkaistua tutkimusta rahoittivat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Suomen Kulttuurirahasto. Tutkimus on osa Laura Heikkilän Oulun yliopistoon tekemää väitöskirjatyötä.

Tutkimusartikkeli: Heikkilä L, Korpelainen R, Aira T, Alanko L, Heinonen OJ, Kokko S, Kujala U, Parkkari J, Savonen K, Valtonen M, Vasankari T, Villberg J, Vanhala M. The associations between adolescents’ sports club participation and dietary habits. Transl Sports Med 2021;00:1–11.

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan