Ylilääkäri ja professori Juhani Knuuti luennoi 21.10. järjestetyillä Terveysliikuntapäivillä aiheenaan terveyshuuhaan torjuminen. Knuutin mukaan valtava määrä suomalaisia pitää edelleen virheellisiä terveysväitteitä totena. Huuhaan voi kuitenkin oppia tunnistamaan.
Kuinka yleisiä virheelliset terveysväittämät ovat suomalaisessa väestössä?
Vaikka viime vuoden tiedebarometrin perusteella yhä pienempi osuus väestöstä luottaa virheellisiin terveysväitteisiin ja vaihtoehtotieteeseen, valtava määrä ihmisiä pitää väitteitä vielä tosina. Esimerkiksi 34 % (1,7 miljoonaa aikuista) jollain tavalla uskoo, että ns. kansanparantajat omaavat tietoja ja taitoja, joita lääketieteellä ei ole. Sen lisäksi suomalaisista 20 % eli lähes miljoona edelleen uskoo homeopatian olevan tehokas tapa hoitaa sairauksia, vaikka tutkimusten perusteella tiedetään, että kyseessä on lumehoito.
Miksi virheellisiin terveysväitteisiin uskominen on niin yleistä?
Miksi sitten virheelliset terveysväittämät ovat edelleen niin yleisiä?
– Yksi aika päivänselvä selitys on tietenkin se, että se on vaan niin satumaisen kannattavaa liiketoimintaa, Knuuti selventää.
Knuuti nostaa esimerkiksi ravintolisät ja homeopatiatuotteet eli ei lääketieteelliset tuotteet ja palvelut, joiden vuosittainen myynti on 200–300 miljardia euroa. Vertailukohtana lääketeollisuuden myyntiluvut olivat 851–1092 miljardia euroa vuodessa vuosina 2017–2018.
– Satumaisen suuri summa, kun ajattelee, mitä edellytyksiä näiden tuotteiden tai palveluiden myyminen vaatii – ravintolisien tehoa tai vaikutusta ei tarvitse millään lailla osoittaa, sillä ne ovat elintarvikkeita, Knuuti valottaa eroa.
Mikä on huuhaata?
Knuuti haluaa muistuttaa, että tutkimaton asia ei ole sama asia kuin se miksi huuhaa luokitellaan.
– Tutkimaton asia on vain tutkimaton asia. Ja se on niin kauan sitä, kunnes se on tutkittu, Knuuti korostaa.
Huuhaata on sen sijaan:
• Toimimattomaksi todistettujen hoitojen antaminen.
• Väittää tutkimattomasta ilmiöstä jotakin, johon ei ole perusteita.
Aivan yhtä olennaista on myös se mitä väitetään. Knuutin mukaan ei ole tutkimusnäyttöä esimerkiksi siitä, että energiahoidolla olisi minkäänlaista hoidollista vaikutusta syöpiin tai muihinkaan sairauksiin. Mutta jos antaa energiahoitoa ja kertoo, että potilaat kokevat sen miellyttävänä tai antaa lumelääkettä ja kertoo sen olevan vaikuttamatonta, ei silloin kysymyksessä ei ole suoranainen huuhaa.
– Tällöin ei luvata mitään, mitä ei pysty myöskään perustelemaan ja potilas tai asiakas voi itse arvioida pitikö väite paikkansa. Mutta sen sijaan on kyseenalaista kertoa, että energiahoito vaikuttaa syöpäsoluihin tai että lumelääke vaikuttaa johonkin sairauteen, jos siitä ei ole olemassa näyttöä. Tämä on hyvä pitää keskusteluissa mielessä, Knuuti muistuttaa.
Mitä haittaa virheellisistä terveysväitteistä on?
Knuuti ottaa esille useita syitä, miksi virheelliset terveysväitteet ovat haitallisia. Jos erilaisia virheellisiä terveysuskomuksia on paljon, se hämärtää sitä, mihin terveys ja terveydenhoito ylipäätänsä perustuu.
– Se vaikuttaa vääjäämättä myös paljon poliitikoiden tietoon ja ymmärrykseen asioista ja sitä kautta voi tulla myös epäedullisia vaikutuksia esim. terveydenhuollon priorisointiin ja palveluiden tarjontaan. Myös poliittiset päättäjät ovat aivan samalla lailla alttiina virheellisille terveysväitteille, Knuuti muistuttaa.
Jos uskomuksista seuraa tarpeettomia tutkimuksia tai tehottomia hoitoja, ne myös vievät aidosti resursseja, mutta eivät tuota minkäänlaista terveyttä.
Knuutin mukaan virheellisten terveysuskomusten aiheuttamien epäsuorien haittojen vuoksi lääketieteessä pyritään oikomaan virheellisiä terveysuskomuksia. Epäsuora haitta tarkoittaa sitä, että itse tuotteesta tai hoidosta ei sinänsä ole haittaa, vaan siitä, että mahdollisesti vaikuttava hoito viivästyy tai jää kokonaan saamatta.
Knuuti havainnollistaa epäsuoria haittoja syöpätutkimuksen avulla. Niillä potilailla, jotka syöpädiagnoosin jälkeen kertoivat, että he eivät turvaudu lääketieteelliseen hoitoon, vaan hoitavat niitä jollain muulla tavalla, kuolleisuus oli suurempaa.
– Rinta- ja keuhkosyövässä nähdään liki kahdenkymmenen prosentin ero. Paksusuolensyövässä, jossa meillä on hyvät hoitomahdollisuudet, ero oli peräti 40 %. Eli 40 sadasta potilaasta kuoli turhaan vain sen takia, että he turvautuivat diagnoosin jälkeen ainakin joksikin aikaa muuhun kuin vaikuttavaan lääketieteelliseen hoitoon, Knuuti toteaa.
Ilmiöt, jotka synnyttävät virheellisiä uskomuksia
Virheellisten uskomusten syntymiseen vaikuttavat Knuutin mukaan puutteellinen käsitys tutkimustiedon hierarkiasta ja korrelaatiosta. Alimpana tutkimustiedon hierarkiassa ovat potilastapaukset, omat kokemukset ja asiantuntijan mielipide, joiden merkitys tiedon synnyttämisessä ja luotettavana tiedon lähteenä on hyvin vähäinen tai olematon. Sen sijaan hierarkian korkeimmalla tasolla ovat systemoitu katsaus ja meta-analyysi.
– Toinen, joka hämää paljon on korrelaatio: esimerkiksi kalan syönti Yhdysvalloissa ja sade New Yorkissa korreloi todella hyvin. Aiheuttaako kalan syönti sadetta vai sade kalan syöntiä, sitä voi jokainen miettiä. Tietysti nämä verkosta löytyvät hupimielessä laaditut korrelaatiot vain korostavat sitä, että samanaikainen tapahtuma ei koskaan ole peruste tulkita, että niiden välillä olisi mikään syy-yhteys, Knuuti painottaa.
Miten voidaan estää virheellisten terveysuskomusten leviämistä
Knuuti esittelee keinoja estää virheellisten terveysuskomusten leviämistä:
– Yksi tapa millä tavalla voidaan vaikuttaa yhteiskunnassa, on tarjota oikeaa tietoa ja toimia yhteistyössä median kanssa, osallistua keskusteluun kansalaisten kanssa ja ikään kuin luoda sellainen ympäristö, jossa asiallista tietoa olisi virheellisen tiedon vastapainoksi riittävästi tarjolla, Knuuti tiivistää.
Knuutin mielestä koulutuksen tulisi sisältää kriittistä ajattelua kehittäviä kursseja. On tutkittu, että yksittäinenkin kurssi vähensi merkittävästi yliopisto-opiskelijoiden pseudotieteellisen ajattelun ja päätelmien yleisyyttä.
Lisäksi medialukutaitoa tulisi tuoda laajemmin esille. Harhojen ja ajatusvinoumien tunnistamisesta on apua, kun toimii terveysväitteiden viidakossa mediassa ja yrittää ymmärtää terveysväitteitä ja argumentaation haasteita.
On myös tärkeää tiedostaa mistä tietoa haetaan. Knuutin mukaan tietoa täytyy tarjota kaikilla kanavilla – ei riitä, että vain perinteisissä medioissa eli televisiossa ja lehdissä jaetaan tietoa.
– Jos asiallinen tieto puuttuu verkosta ja sosiaalisesta mediasta, tyhjiö täyttyy aina jollakin ja se täyttyy todennäköisesti virheellisellä tiedolla Knuut muistuttaa.
Miksi myös korkeasti koulutetut esittävät terveyshuuhaata?
– Älykkyys ei suojaa virheellisiltä terveysuskomuksilta. Sen sijaan se voi vaikuttaa siihen, että pystytään keksimään loogiset selitykset ja perustelut paikkansa pitämättömille ilmiöille, Knuuti vastaa verkkoseminaarin osallistujalta tulleeseen kysymykseen.
Kirjoittaja
Vera Salmi
sairaanhoitaja, terveystieteiden maisteriopiskelija (liikuntalääketiede), työharjoittelija, UKK-instituutti
Terveysliikuntapäivät
Terveysliikuntapäivät täyttää tänä syksynä jo 30 vuotta. UKK-instituutin vuotuinen koulutustapahtuma on vuonna 2020 poikkeuksellisesti kaksiosainen: 21.10. pidetyn verkkoseminaarin lisäksi järjestämme marraskuussa webinaarisarjan työelämään soveltuvista ratkaisuista liikkumisen lisäämiseen.