Synnytyksen jälkeinen painonnousu huonontaa veren rasvaprofiilia 25.11.2013
9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe 17.10.2013
NELLI-hankkeen 10-vuotisseminaari 9.10.2013
Mielen hyvinvointia liikkumisesta ja luonnosta 12.9.2013
Iäkkäiden naisten luuntiheys on parantunut 24.6.2013
Metabolinen oireyhtymä vaarana raskausdiabeetikoille 30.5.2013
HEPA Europe -kongressi lokakuussa Helsingissä 15.5.2013
Uudistettu TerveysInfo on avattu 26.4.2013
Kuntotestauspäivät 20.―21.3.2013 UKK-instituutissa 19.3.2013
Liikunta vähentää perhevapaalla olevien äitien masennusoireita 17.1.2013
Synnytyksen jälkeinen painonnousu huonontaa veren rasvaprofiilia
Tiedote 25.11.2013
Äidin lihominen synnytyksen jälkeen vaikuttaa veren rasvaprofiiliin epäedullisesti. Erityisesti hapettuneen LDL-kolesterolin eli huonon kolesterolin osuus kasvaa merkitsevästi naisilla, joiden paino nousee synnytyksen jälkeen. Raskauden yhteydessä kertyy lisäpainoa yleensä puolesta kilosta reiluun kolmeen kiloon, yksilölliset vaihtelut ovat suuria.
Hapettunut LDL-kolesteroli on yhteydessä elintapasairauksiin, kuten valtimotauteihin, metaboliseen oireyhtymään ja tyypin 2 diabetekseen. Tämän vuoksi olisi hyvä ehkäistä synnytyksen jälkeistä painonnousua.
UKK-instituutin tutkimuksessa selvitettiin, kuinka raskauden jälkeinen painon kertyminen vaikuttaa LDL-kolesterolin hapettumiseen ja muihin veren rasva-arvoihin. Niillä naisilla, jotka laihtuivat vuosi synnytyksen jälkeen, hapettuneen huonon (LDL) ja hyvän (HDL) kolesterolin suhde pysyi hyvänä. Synnytyksen jälkeinen lihominen heikensi hyvän ja hapettuneen huonon kolesterolin suhdetta. Erityisesti terveydelle haitallisen hapettuneen LDL-kolesterolin osuus kasvoi, ja myös veren triglyseridipitoisuus kohosi.
Tutkimus on osa UKK-instituutin raskausdiabeteksen ehkäisytutkimusta (NELLI, Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa), joka toteutettiin pirkanmaalaisissa neuvoloissa vuosina 2007—2010. Tämän tutkimuksen mittaukset tehtiin 141 äidille. Puolet heistä lihoi vähintään kilon synnytystä edeltävästä painosta ja kolmannes yli 3,4 kiloa. Raskauden jälkeisen painonnousun vaikutuksia veren rasva-arvoihin ei ole koskaan aikaisemmin raportoitu tässä laajuudessa.
Julkaisu
Puhkala J, Luoto R, Ahotupa M, Raitanen J, Vasankari T. Postpartum weight retention is associated with elevated ratio of oxidized LDL lipids to HDL-cholesterol. Lipids 2013;48:1227-1235. doi: 10.1007/s11745-013-3852-9
Lisätietoja
Jatta Puhkala
ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti
Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa — raskausdiabeteksen ehkäisytutkimus
Preventing gestational diabetes among women at risk — a cluster-randomized controlled trial in primary health care
Kokeellinen interventiotutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää, voidaanko tehostetulla ravitsemus- ja liikuntaneuvonnalla ehkäistä raskausdiabeteksen puhkeamista riskiryhmään kuuluvilla äideillä.
9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe
Tiedote, KKI-ohjelma 17.10.2013
Istummeko itsemme hautaan?
Liikkumattomuus ja passiivinen elämäntapa ovat nyky-yhteiskunnan haasteita, jotka heijastuvat itse kunkin arkeen monin tavoin. Näihin haasteisiin pureutuu kansainvälinen terveysliikunnan konferenssi, joka kokoaa 22.–23. 10. Helsinkiin Kalastajatorpalle alan kansainvälisiä tutkijoita ja käytännön toimijoita.
Yksi konferenssin pääpuhujista on arvostettu yhdysvaltalainen professori Peter Katzmarzyk (Pennington Biomedical Researh Center). Hän on huolissaan istumisen ja television katselun selvistä yhteyksistä aikuisväestön ennenaikaiseen kuolemaan. Passiivisen elämäntavan on todettu lisäksi olevan yhteydessä ylipainoon, tyypin 2 diabetekseen sekä erityisesti sydän- ja verisuonisairauksiin.
Useat viimeaikaiset tutkimukset todistavat istumisen ja television katselun olevan itsenäinen riskitekijä ennenaikaiseen kuolemaan, riippumatta fyysisen aktiivisuuden määrästä. Maailman terveysjärjestö onkin listannut passiivisen elämäntavan neljänneksi merkittävimmäksi tekijäksi ennenaikaisiin kuolemiin. Ei siis riitä, että liikumme vapaa-ajallemme, mikäli päivämme muuten täyttyy istumisesta.
Tanskan malli liikuttaa koululaisia
Tanskassa ollaan toteuttamassa peruskoulu-uudistusta, jossa jokaiseen koulupäivään tulee sisältymään tunti koululiikuntaa. Konferenssissa liikuntaepidemiologian professori Lars Bo Andersen (University of Southern Denmark) kertoo tutkimustuloksista peruskoulu-uudistuksen taustalla.
Andersen on huolissaan lasten vähäisestä liikkumisesta ja fyysisen aktiivisuuden vähenemisestä murrosiässä. Sydänterveyden näkökulmasta koululaiset tarvitsisivat päivittäin 90 minuuttia fyysistä aktiivisuutta, mikä tarkoittaa ripeää kävelyä vastaavaa reipasta liikuntaa noin tunti päivittäisen perusaktiivisuuden lisäksi.
Tanskalaisissa tutkimuksissa liikuntatuntien lisäämisen on havaittu parantavan lasten sydänterveyttä varsinkin niillä lapsilla, jotka vapaa-aikanaan liikkuvat vain vähän. Tästä näkökulmasta lasten liikunnan edistäminen jokaisessa koulussa jokaisena koulupäivänä on kansanterveyden kannalta keskeinen keino, jolla voitaisiin ehkäistä sydän- ja verisuonisairauksia tulevaisuudessa.
Tuoreimmat uutiset maailmalta
Konferenssin teemoina käsitellään liikkumattomuuden mittaamista, liikunnallisesti passiivisen elämäntavan vähentämistä, lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämistä. Tuoreimpia tutkimustuloksia ja suosituksia tuovat muun muassa Yhdysvalloista Richard Troiano (US Public Health Services) ja Maailman terveysjärjestö WHO:sta Joao Breda.
Konferenssin järjestävät yhdessä Maailman terveysjärjestö WHO:n alaisen HEPA Europe -organisaation kanssa Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma ja UKK-instituutti.
Lisätietoja
KKI-ohjelma, ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen
puh. 0500 542 193, jyrki.komulainen (at) likes.fi
Professori Peter Katzmarzykin puheenvuoro ”Health risks associated with sedentary behavior” kuullaan keskiviikkona 23. lokakuuta kello 9.00.
Professori Lars Bo Andersen esitelmöi otsikolla ”Effectiveness of school based physical activity interventions” tiistaina 22. lokakuuta kello 10.15.
NELLI-hankkeen 10-vuotisseminaari 24.10.2013 UKK-instituutti
Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa (NELLI)-hanke alkoi 10 vuotta sitten UKK-instituutissa. Hankkeessa on selvitetty raskaudenaikaisten elintapamuutosten onnistumista ja niiden vaikutusta muun muassa raskausdiabeteksen ehkäisemiseen.
Hanke on tuottanut kymmeniä alkuperäisjulkaisuja, opinnäytteitä, viestintämateriaaleja ja koulutusta vuosien ajan. UKK-instituutin verkkosivuilla on saatavilla mm. raskaana olevien ja synnyttäneiden liikuntasuositus 14 eri kielellä maahanmuuttajia varten (> liikuntasuositukset). NELLI-hankkeen tärkeimmät tulokset sisältyvät lokakuussa julkaistaviin valtakunnallisiin äitiysneuvolasuosituksiin.
NELLI 10-vuotisseminaarissa esiintyy professori Michelle Mottola Ontariosta, Kanadasta. Hän on tutkinut raskauden ja liikunnan sekä lihavuuden ehkäisyn menetelmiä useiden kymmenien vuosien ajan johtamassaan yksikössä Ontariossa. Professori Mottola tunnetaan myös käytännönläheisenä liikunnan edistäjänä, jonka luentoja voi katsoa myös YouTubessa.
Seminaarissa kuullaan lisäksi NELLI-hankkeen johtajan, tutkimusjohtaja Riitta Luodon kertomus hankkeen alkuvaiheista, teema-alueista ja tulevaisuuden suunnasta. NELLI-hankkeen päätuloksia ravinnon, liikunnan ja painon osalta esittelevät hankkeessa väitelleet Tarja Kinnunen ja Minna Aittasalo.
Seminaarin toinen aihekokonaisuus valmistui Suomen Akatemian Työhyvinvoinnin tutkimusohjelman tukemana. Kaisa Kauppinen Työterveyslaitokselta, Aino Luotonen Helsingin Yliopistosta ja Arja Peltomäki-Vastamaa Työterveyspalvelu Viisarista kertovat miten NELLI-hankkeeseen osallistuneet äidit kuvasivat työhön paluun strategioitaan ja työkykyään.
Ilmoittaudu seminaariin
Englanninkielinen Nelli Project 10 Year Anniversary Seminar on avoin ja maksuton kaikille kiinnostuneille. Väliaikatarjoilun järjestämiseksi tarvitsemme kuitenkin ilmoittautumisesi seminaariin.
Täytä ilmoittautumislomake
Tutustu ohjelmaan
Seminaarin ohjelma
Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa — esitutkimus
Physical activity and dietary counseling and supervised group exercise for first-time pregnant women — a feasibility study of a controlled trial
Kontrolloitu kokeellinen pilottitutkimus liikunnan ja ruokavalion vaikutuksista raskauden aikaiseen painonnousuun ja raskauden jälkeiseen painonkehitykseen.
Mielen hyvinvointia liikkumisesta ja luonnosta
Tiedote 12.9.2013
Liikunnan terveyttä edistävät vaikutukset suomalaisten kansansairauksiin, kuten valtimosairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen, tunnetaan jo hyvin. Jatkuvasti saadaan myös lisää tietoa liikkumisen positiivisista vaikutuksista mielen hyvinvointiin ja toimintakykyyn.
Liikettä keholle — hyvinvointia mielelle on teemana Valtakunnallisilla terveysliikuntapäivillä 18.—19.9.2013 UKK-instituutissa Tampereella.
Liikuntaa ja mielen hyvinvointia käsitellään monesta näkökulmasta: miten musiikki ja liikunta yhdessä vaikuttavat aivoihin, millainen on unen ja toisaalta ravitsemuksen suhde mieleen ja kuinka kehon tuntemusten kautta voidaan lähestyä mieltä. Vaikuttaako liikunta suoraan mieleen vai onko vaikutus välillistä, esimerkiksi liikunnan yhteisöllisyyden kautta.
Luonnossa liikkumisen tiedetään alentavan verenpainetta ja vähentävän stressiä aikuisilla — jo 20 minuutin luonnossa liikkuminen saa aikaan välittömiä vaikutuksia. Luonnossa oleilu parantaa tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä, ja esimerkiksi tarkkavaisuushäiriöisten lasten oireet vähenivät luonnossa oleilun jälkeen.
Seminaarissa pohditaan myös sitä, miten masentuneita henkilöitä voitaisiin motivoida liikkumiseen ja miten rakennettu ympäristö vaikuttaa ihmisten liikkumistapoihin. Nykyään liikuntaa suositellaan osaksi masentuneiden ja ahdistuneiden kokonaishoitoa.
Iäkkäiden naisten luuntiheys on parantunut
Tiedote 24.6.2013
Yli 50-vuotiaiden naisten lonkkamurtumien määrä kolminkertaistui vuodesta 1970 vuoteen 1997, mutta on kääntynyt laskuun 90-luvun lopulta lähtien. Yksi mahdollinen selittäjä suotuisalle kehitykselle voi olla parantunut luuntiheys. Kaatuminen on ylivoimaisesti suurin lonkkamurtuman aiheuttaja, mutta vahvempi luu kestää paremmin kaatumisen aiheuttaman iskun.
UKK-instituutin tutkimuksessa verrattiin 1920- ja 30-luvuilla syntyneiden, mittaushetkellä suurin piirtein samanikäisten naisten reisiluun kaulan luuntiheyttä. Ensimmäinen ryhmän luustomittaukset tehtiin vuonna 2002 ja toisen ryhmän 2010. Naiset olivat 70–80-vuotiaita mittauksen aikaan. Yhteensä tutkimuksessa oli mukana 600 naista, jotka osallistuivat kahteen eri liikuntainterventioon UKK-instituutissa.
Ryhmät ovat melko samanlaisia taustoiltaan: tupakointi oli harvinaista, alkoholin käyttö kohtuuden rajoissa ja kalsiumin saanti suosituksiin nähden riittävää. Reipasta liikuntaa naiset harrastivat korkeintaan kaksi kertaa viikossa. Pieniä eroja tutkimusryhmien välillä kuitenkin oli. 1930-luvulla syntyneet olivat keskimäärin noin sentin pidempiä kuin 20-luvulla syntyneet. Vaikka molemmat kohortit olivat melko terveitä ja hyväkuntoisia, 1920-luvulla syntyneet olivat hieman paremmassa kunnossa ja heillä oli vähemmän lääkitystä vaativia sairauksia, sillä heiltä vaadittiin tutkimuksessa parempaa fyysistä toimintakykyä, koska he osallistuivat runsaasti hyppelyä sisältävään liikuntaharjoitteluun.
Ryhmien välisten erojen perusteella olisi voinut odottaa, että 1920-luvulla syntyneillä olisi ollut vahvemmat luut. Tulos oli kuitenkin päinvastainen, 30-luvulla syntyneillä naisilla oli lähes viisi prosenttia korkeampi luuntiheys. Vaikka luuntiheys on vain yksi luunmurtumien syytekijä, havaittu ero on niin suuri, että se voi osittain selittää lonkkamurtumien vähenemistä.
Syitä luuntiheyden nousuun voi vain spekuloida, taustalla on monia tekijöitä, mm. ravitsemus tai liikuntakäyttäytyminen. Kummatkin ryhmät todennäköisesti liikkuivat lapsuudessaan ja nuoruudessaan paljon. Sen sijaan suuri osa 20-luvulla syntyneistä eli sota-ajan elintarvikesäännöstelyn aikana luuston kasvun kannalta kriittistä nuoruusikää. Nuoremmilla lapsilla eli 30-luvulla syntyneillä ravintomäärät olivat tuolloin suhteellisesti suurempia.
Viime vuosina on puhuttu paljon D-vitamiinin tärkeydestä iäkkäiden luustolle, mutta D-vitamiinin käyttö ei voi selittää tämän tutkimuksen löydöstä, koska tutkimukseen pääsy edellytti, että henkilö ei käyttänyt D-vitamiinia sisältäviä vitamiinivalmisteita. Myös paino vaikuttaa tunnetusti luuntiheyteen ja 30-luvulla syntyneet olivat keskimäärin hiukan painavampia ja pidempiä, mutta vaikka pituus ja paino otettiin huomioon, ero luuntiheydessä säilyi lähestulkoon ennallaan.
Julkaisu
Uusi-Rasi K, Karinkanta S, Heinonen A, Sievänen H. Improved femoral neck BMD in older Finnish women between 2002 and 2010. Maturitas 2013;75():241-245
D-vitamiini ja liikunta iäkkäiden naisten kaatumisten ehkäisyssä (DEX)
Vitamin D and Exercise in Falls Prevention (DEX)
Satunnaistettu kontrolloitu kokeellinen harjoitustutkimus, jossa selvitetttiin voidaanko liikunnan ja D-vitamiinilisän avulla parantaa iäkkäiden hermolihasjärjestelmän toimintaa (lihasvoimaa ja tasapainoa) ja vähentää kaatumisia ja kaatumisvammoja.
Raskausdiabeteksen riskiryhmässä joka viides nainen sairastui metaboliseen oireyhtymään vuosi synnytyksen jälkeen
Tiedote 30.5.2013
Raskausdiabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka todetaan ensimmäisen kerran raskausaikana. Se on yksi yleisimmistä raskaudenaikaisista komplikaatioista. Raskausdiabetekseen sairastuvilla naisilla on suurentunut riski sairastua myöhemmin metaboliseen oireyhtymään eli heille saattaa kertyä joukko valtimotautien riskitekijöitä, kuten suurentunut vyötärönympärys, alentunut HDL-kolesteroli (ns. hyvä kolesteroli) sekä kohonneet verenpaine, verensokeri ja veren rasva-arvot.
Tutkimuksessa selvitettiin metabolisen oireyhtymän yleisyyttä ja sen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä vuosi synnytyksen jälkeen raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvilla naisilla. Tärkein metabolista oireyhtymää ennustava tekijä oli raskautta edeltävä ylipaino, joka kolminkertaisti metabolisen oireyhtymän riskin normaalipainoisiin verrattuna. Painonhallinta ennen raskautta ja sen jälkeen on paras tapa pienentää metabolisen oireyhtymän riskiä.
Jopa lähes viidenneksellä tutkimukseen osallistuneista naisista oli metabolinen oireyhtymä vuosi synnytyksen jälkeen. Heistä kolmella neljästä oli suurentunut vyötärönympärys (≥80 cm), yli neljänneksellä oli kohonnut paastosokeri ja yhtä monella alentunut HDL-kolesteroli.
Tutkimus on osa UKK-instituutin raskausdiabeteksen ehkäisyhanketta, joka toteutettiin 14 pirkanmaalaisessa äitiysneuvolassa. Metabolisen oireyhtymän määrittämistä varten mittauksissa kävi 150 naista, joiden keski-ikä oli 33 vuotta. Aiempien tutkimusten mukaan metabolista oireyhtymää sairastaa korkeintaan joka kymmenes samanikäisistä synnyttäneistä naisista.
UKK-instituutin tutkimusjohtaja Riitta Luoto on kirjoittanut pääkirjoituksen Journal of Pregnancyn erikoisnumeroon, jossa käsitellään äitien ja lasten terveyttä ja hyvinvointia. (Ks. http://www.hindawi.com/journals/jp/2013/537526/ )
Julkaisu
Puhkala J, Kinnunen TI, Vasankari T, Kukkonen-Harjula K, Raitanen J, Luoto R. Prevalence of Metabolic Syndrome One Year after Delivery in Finnish Women at Increased Risk for Gestational Diabetes Mellitus during Pregnancy. Journal of Pregnancy 2013;2013:139049. doi: 10.1155/2013/139049. http://www.hindawi.com/journals/jp/contents/
Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa — raskausdiabeteksen ehkäisytutkimus
Preventing gestational diabetes among women at risk — a cluster-randomized controlled trial in primary health care
Kokeellinen interventiotutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää, voidaanko tehostetulla ravitsemus- ja liikuntaneuvonnalla ehkäistä raskausdiabeteksen puhkeamista riskiryhmään kuuluvilla äideillä.
HEPA Europe -kongressi 21.—24.10.2013 Helsingissä
4. HEPA Europe -kongressi ja 9. vuotuinen HEPA Europe -kokous järjestetään Helsingin Kalastajatorpalla 21.—24.10.2013. Kongressin järjestelyistä vastaavat KKI-ohjelma ja UKK-instituutti.
Kongressin istunnoissa käsitellään laajasti terveysliikunnan edistämisen teemoja ja puhujiksi on lupautunut monia nimekkäitä kansainvälisiä terveysliikunnan edistäjiä.
Istuntojen teemat:
- Liikkumattomuuden mittaaminen
- Liikkumattomuuden rajoittaminen
- Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus
- Terveysliikunnan edistämisen uudet keinot
- Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen
Kokouksen teemoihin liittyvien suullisten esitysten ja posteri-esittelyjen abstraktien viimeinen jättöpäivä on 31.7.2013.
Ilmoita abstrakti HEPA Europe 2013 -verkkosivuilla.
Verkkosivuilla luettavissa tuorein versio kongressin ohjelmasta, puhujista ja iltaohjelmasta.
Uudistettu TerveysInfo on avattu!
Tiedote 4/2013
UKK-instituutin ylläpitämän TerveysInfo-tietokannan hakuohjelma on uudistettu. Tietokantaan kootaan tietoja eri järjestöjen tuottamista, yleisölle suunnatuista terveysaineistoista — lehtisistä, kirjasista, opetuspaketeista, julisteista jne. Palveluun on kerätty materiaalia jo vuodesta 1989 lähtien.
Terveysaineistot yhdestä osoitteesta:
www.ukkinstituutti.fi/terveysinfo
Keväällä 2013 avatussa uudistetussa TerveysInfo-hakujärjestelmässä on pyritty parantamaan palvelun käytettävyyttä ja tiedon löytyvyyttä. Terveysalan ammattilaiset löytävät palvelusta materiaalia terveysneuvonnan avuksi, samoin jokainen terveydestään kiinnostunut voi etsiä aineistoa itseään kiinnostavista terveysaiheista, esim. ravitsemuksesta ja liikunnasta. Tietokanta palvelee myös esim. terveysviestinnän tutkimusta, koska tämäntyyppistä yhtenäistä aineistokokoelmaa ei ole muualla.
TerveysInfosta saa perustiedot (esim. hinta, kohderyhmä) kiinnostavista lehtisistä, julisteista, dvd-levyistä, verkkopalveluista ym. terveysaineistoista. Palvelusta on linkit materiaalien tilauspaikkoihin tai mahdollisiin verkkoversioihin.
Aineistoa voi etsiä TerveysInfosta monella eri tavalla, esim. aiheen, tuottajan tai aineistotyypin mukaan. Ideana on koota yhteen osoitteeseen eri järjestöjen tuottamat aineistot, jotta tiedon / aineiston tarvitsijat löytäisivät ne helpommin.
Palvelu on maksutonta.
TerveysInfon päivityksessä oli talven aikana katkos sovelluksen rakentamisen vuoksi. Tuottajien lähettämät aineistot pyritään päivittämään mahdollisimman pian tietokantaan.
Tehostettu elintapaneuvonta äitiysneuvolassa vähentää lapsen syntymäpainoa, mutta lisää terveydenhuollon kustannuksia
Tampere 25.3.2013
Odottavien äitien tehostettu elintapaneuvonta ylläpitää äitien elämänlaatua raskauden loppuun asti ja vähentää suurikokoisena syntyneiden lasten osuutta. Kun neuvontaan käytetty aika ja terveydenhuollon hoitopäivät otetaan huomioon, terveydenhuollon välittömät kustannukset ovat tehostetun neuvonnan ryhmässä suuremmat kuin tavanomaisen neuvonnan ryhmässä. UKK-instituutin tutkimuksessa oli mukana neljä sataa raskausdiabeteksen riskiryhmään kuulunutta pirkanmaalaista naista.
Raskausdiabetekseen sairastuvat odottavat äidit aiheuttavat neljänneksen suuremmat terveydenhuollon kustannukset muihin äiteihin verrattuna. Vaikka kustannushyötyä ei saavutettu raskauden aikana eikä välittömästi sen jälkeen, lasten alhaisempi syntymäpaino voi tuoda yhteiskunnalle kustannussäästöä myöhemmin lasten ja äitien vähäisemmän ylipainon ja siitä aiheutuvien liitännäissairauksien välttämisen kautta.
Tehostetun neuvonnan ryhmässä jokaista äitiä kohden käytettiin noin kaksi tuntia enemmän aikaa ravitsemus- ja liikuntaneuvontaan sekä yksilöllisten tavoitteiden asetteluun. Yksilöllisillä liikuntatavoitteilla pyrittiin ylläpitämään riittävä liikunnan määrä eli vähintään puoli tuntia reipasta liikuntaa päivässä raskauden aikana.
Jos kaikki UKK-instituutin tutkimukseen osallistuneet äidit olisivat onnistuneet yksilöllisten elintapatavoitteiden saavuttamisessa, terveydenhuollon kustannukset olisivat pienentyneet viidenneksellä. Tutkimuksessa mukana olleista neljästä sadasta äidistä vain joka neljäs onnistui muuttamaan elintapojaan raskauden loppuun mennessä.
Lisätietoja
Päivi Kolu
tutkija
terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti
Puh. 050 564 4220
Artikkeli
Kolu P, Raitanen J, Rissanen P, Luoto R (2013) Cost-Effectiveness of Lifestyle Counselling as Primary Prevention of Gestational Diabetes Mellitus: Findings from a Cluster-Randomised Trial. PLoS ONE 8(2): e56392. doi:10.1371/journal.pone.0056392
Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa — raskausdiabeteksen ehkäisytutkimus
Preventing gestational diabetes among women at risk — a cluster-randomized controlled trial in primary health care
Kokeellinen interventiotutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää, voidaanko tehostetulla ravitsemus- ja liikuntaneuvonnalla ehkäistä raskausdiabeteksen puhkeamista riskiryhmään kuuluvilla äideillä.
Kuntotestauspäivät
20.―21.3.2013 UKK-instituutissa
Tiedote 19.3.2013
Kuntotestauspäivät järjestää Liikuntatieteellinen Seura, UKK-instituutti ja Tampereen urheilulääkäriasema.
Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat?
Liikunnan positiiviset terveysvaikutukset ja liikkumattomuuden terveysvaarat tunnetaan yhä paremmin. Terveyskunto- ja toimintakykytestit sekä fyysisen aktiivisuuden arviointimenetelmät ovat hyviä työkaluja yksilön kunnon nykytilanteen tunnistamisessa sekä väestön fyysisen aktiivisuuden ja terveyden edistämisessä.
Kouluikäisille, keski-ikäisille ja ikääntyville tarkoitetut terveyskunto- ja toimintakykytestit mittaavat fyysiselle terveyden ja toimintakyvyn suorituskyvyn osa-alueita. Testien kehittämisessä on kiinnitetty erityistä huomiota niiden turvallisuuteen ja luotettavuuteen. Vuoden 2013 Kuntotestauspäivät tarjoaa laajan katsauksen eri-ikäisten terveyskunnon- ja toimintakyvyn testaamisesta — sen historiasta, nykypäivästä ja tulevasta.
Noin sata asiantuntijaa ja osaajaa kokoontuu pohtimaan terveyskunnon testaamiseen ja fyysisen aktiivisuuden arviointiin liittyviä erityispiirteitä Liikuntatieteellisen Seuran ja UKK-instituutin järjestämillä Kuntotestauspäivillä 20.―21.3.2013 Tampereella UKK-instituutissa.
Veeookaksmaxin tarina
Seminaarin aluksi dosentti Pekka Oja valottaa kuulijoille kuntotestauksen historiaa viime vuosisadan alusta tähän päivään. Maksimihapenkulutuksen arviointimenetelmien kehittyminen on ollut pitkä prosessi.
UKK-instituutissa kehitetty 2 km:n kävelytesti on hyvä esimerkki perusteellisen kehitystyön tuloksista. UKK-instituutti on levittänyt testiä kotimaiseen ja kansainväliseen käyttöön testaajakoulutuksen avulla. UKK-kävelytesti on löytänyt paikkansa myös alan kansainvälisessä tutkimuksessa.
Maksimihapenkulutuksen suora mittaus tuottaa hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn kultaisen standardin. Siitä ja sen epäsuorista johdannaisista on muodostunut yksi liikunnan terveysvaikutusten tutkimuksen kulmakivistä.
Kouluikäisten liikkumnen ja liikkumattomuus Liikkuva koulu -ohjelmassa
Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin tutkimusjohtaja Tuija Tammelin kertoo Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheen 2010—2012 tutkimushavainnoista. Tutkimuksesta on saatu arvokasta, objektiivisesti mitattua tietoa suomalaisten peruskoululaisten fyysisestä kokonaisaktiivisuudesta sekä siitä, kuinka moni täyttää liikuntasuosituksen. Esityksessään Tammelin valottaa myös, millaisia ovat eri-ikäisten oppilaiden, sekä tyttöjen että poikien, erot fyysisessä aktiivisuudessa. Aktiivisuutta mitattiin ActiGraph-mittareilla seitsemän päivän ajan seitsemältä sadalta oppilaalta 1.—8.-luokilla ja lisäksi seurattiin kuuden koulun oppilaiden fyysisen aktiivisuuden muutoksia vuosina 2010—2012.
Tutkimuksessa havaittiin, että alakoululaiset olivat aktiivisempia kuin yläkoululaiset, kaikkein aktiivisimpia olivat 1.—2.-luokklaiset. Reipasta liikuntaa kertyi alakoululaisille 62 minuuttia ja yläkoululaisilla 45 minuuttia koko päivän aikana. Pojat olivat tyttöjä aktiivisempia erityisesti 1.—4.-luokilla. Sukupuolten väliset erot reippaan liikunnan määrässä vähenivät ja osin hävisivät alakoulun kahdella viimeisellä luokalla ja 7.—8.-luokilla.
Kuuden tunnin koulupäivän aikana reipasta liikuntaa kertyi alakoululaisille noin 32 minuuttia ja yläkoululaisilla 17 minuuttia. Reippaan liikunnan osalta tunnin minimimäärä täyttyi noin 50 prosentilla alakoululaisista ja 17 prosentilla yläkoululaisista. Kansainvälisiin samanikäisten aineistoihin verrattuna suomalaisilla 1.—4.-luokan oppilailla kertyi liikkumatonta aikaa koko päivän aikana hieman vähemmän, kun taas yläkoululaisilla liikkumatonta aikaa kertyi noin tunnin enemmän kuin kansainvälisissä aineistoissa.
Mittareiden antamissa tuloksissa on eroja
Fyysistä aktiivisuutta mitattiin Polar Active -mittarilla kuudessa koulussa 510 oppilaalta vuosiluokilla 1—9. Mittareiden vertailututkimus osoitti, että Polar Active ja ActiGraph-mittareilla saaduissa tuloksissa on selvä ero. Polar Active -mittarilla mitattuna päivittäistä reipasta liikuntaa kertyi luokkien 5—6 oppilailla noin 40 minuuttia enemmän kuin ActiGraph-mittarilla mitattuna. Fyysisen aktiivisuuden objektiiviset mittaustulokset ovat vertailukelpoisia vain samalla mittarilla mitattujen arvojen kanssa.
Lisätietoja
Jonne Kamsula, Liikuntatieteellinen seura
puh. 010 778 6606
Toimittajien ilmoittautuminen
Tuula Valli
puh. 010 778 6601
Varusmiesten tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen aiheuttamia palveluksesta poissaoloja voidaan merkittävästi vähentää lihaskuntoharjoittelulla ja neuvonnalla
Tiedote 11.3.2013
70 prosenttia varusmiehistä hakeutuu varuskunnan terveysasemalle tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen takia asepalveluksen kuuden ensimmäisen kuukauden aikana.
UKK-instituutin tekemän tutkimuksen mukaan syynä hoitoon hakeutumiseen ovat enimmäkseen rasitusvammat alaraajoissa, alaselkäkipu ja nivelten nyrjähdykset. Kahdella kolmasosalla hoitoa hakeneista varusmiehistä oli enemmän kuin yksi tuki- ja liikuntaelimistön vaiva.
Tutkimuksen yhteydessä varusmiehille toteutetun lihaskunto- ja neuvontaohjelman avulla äkillisiä nilkkavammoja voitiin vähentää lähes yhteen kolmasosaan ja alaselkäkivusta aiheutuvat palveluksesta poissaolopäivät vähenivät alle puoleen.
Varusmiespalveluksen aikana ilmaantuvia tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja ennakoi huono kestävyyskunto yhdistettynä huonoon lihaskuntoon. Myös vyötärölihavuus, suuri painoindeksi, aiemmat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat sekä huono koulumenestys ennustavat tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja varusmiesaikana.
Yleisimmät syyt palveluksen keskeytymiseen ovat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ja toisaalta mielenterveyden ongelmat. Tutkimusjakson aikana joka kymmenes varusmies keskeytti palveluksen terveydellisten syiden takia kahden ensimmäisen palvelusviikon jälkeen.
UKK-instituutti tutki varusmiesten tuki- ja liikuntaelinvaivojen yleisyyttä ja riskitekijöitä Porin Prikaatissa Säkylässä yhteistyössä Pääesikunnan, Sotilaslääketieteen keskuksen ja Porin Prikaatin kanssa. Tutkimuksessa seurattiin vuosina 2006—2008 neljää saapumiserää, joihin kuului yhteensä 2 057 varusmiestä. Tutkimukseen valittiin komppaniat, joihin ei ollut erityisiä pääsyvaatimuksia tai ennakkohakua, joten tutkimusjoukko on edustava otos suomalaisista nuorista miehistä.
Lihaskuntoharjoittelun ja neuvonnan vaikutuksia vammamääriin ja palveluksesta poissaoloihin tutkittaessa, kaksi komppaniaa satunnaistettiin harjoitteluryhmään. Toiset kaksi komppaniaa muodosti kontrolliryhmän, jossa varusmiehet noudattivat normaalia palvelusohjelmaa.
Harjoitusryhmän varusmiehet osallistuivat tasapainoa, kehonhallintaa, liiketaitoa, lihaskuntoa ja liikkuvuutta kehittävään harjoitusohjelmaan, jossa keskityttiin erityisesti alaselälle turvallisen asennon hallintaan. Neuvonnassa opastettiin, miten alaselän asennonhallinta onnistuu varusmiespalveluksen arkirutiineissa ja vapaa-ajalla.
Harjoittelukomppanioissa äkillisten nilkkavammojen riski laski 66 prosenttia ja alaselkäkivusta aiheutuvien poissaolopäivien määrä väheni 58 prosenttia verrattuna kontrolliryhmään. Vastaavanlaista lihaskuntoharjoittelua ja neuvontaa voidaankin suositella integroitavaksi osaksi viikoittaista varusmiespalvelusohjelmaa.
Lääketieteen kandidaatti Henri Taanilan väitöskirja Musculoskeletal disorders in male Finnish conscripts: Importance of physical fitness as a risk factor, and effectiveness of neuromuscular exercise and counseling in the prevention of acute injuries, and low back pain and disability (Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat suomalaisilla varusmiehillä: fyysisen kunnon merkitys riskitekijänä ja lihaskuntoharjoittelun sekä neuvonnan vaikuttavuus äkillisten vammojen ja alaselkäkivun ehkäisyssä) tarkastetaan Tampereen yliopistossa 22.3.2013. Vastaväittäjänä on liikuntalääketieteen professori Urho Kujala Jyväskylän yliopistosta.
Lisätietoja
Henri Taanila, lääket. kand.
puh: 050 305 1752
Varusmiesten selkävaivojen ja tapaturmien ehkäisy
Injury Prevention Among Conscripts
UKK-instituutin ja Puolustusvoimien yhteistyönä toteutettu interventiotutkimus varusmiespalveluksen alkuvaiheen intensiivisen lihaskuntoharjoittelun ja neuvonnan yhteydestä selkävaivojen ja tapaturmien esiintyvyyteen varusmiespalveluksen aikana.
Lue tutkimus
Tutkimuksen yhteydessä tuotettu opas varusmiesten selkävammojen ehkäisyyn kertoo hyödyllisiä vinkkejä, jotka sopivat muillekin.
Koulumatkojen kulkeminen omatoimisesti jaloin tai pyörällä kerryttäisi selvästi koululaisten viikoittaista liikuntaa
Tiedote 22.1.2013
Tamperelaisista 8.-luokkalaisista koululaisista vain vähän yli 60 prosenttia kävelee tai pyöräilee lyhyet koulumatkat. Tavallisimmat esteet koululaisten lyhyiden matkojen omatoimiselle liikkumiselle ovat haluttomuus käyttää pyöräilykypärää ja sujuvat bussiyhteydet, ilmenee UKK-instituutin yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa tekemästä koulumatka- ja liikuntakyselystä.
Kyselyssä selvitettiin 8.-luokkalaisten koulumatkoilla liikkumista, vapaa-ajan liikuntaa ja ruutuaikaa. Aineisto kerättiin vuonna 2011 Internet-kyselyllä kaikista Tampereen kaupungin yläkouluista. Kyselyyn vastasi 1464 oppilasta (88 %).
Liikuntasuositusten mukaan kouluikäisten tulisi liikkua reippaasti vähintään 1—2 tuntia joka päivä ja yhtämittainen paikallaanolo ja ruutuaika tulisi rajoittaa kahteen tuntiin päivässä.
Tamperelaisista kahdeksasluokkalaisista liikuntasuosituksen täytti vain neljäsosa, pojista kolmannes ja tytöistä vajaa viidennes. Näin siitä huolimatta, että noin 60 prosenttia oppilaista osallistui ohjattuun liikuntaan säännöllisesti ainakin kerran viikossa. Ruutuaikasuositus ylittyi joka päivä noin 40 prosentilla oppilaista, yli puolella pojista ja kolmanneksella tytöistä.
Riittävä päivittäinen liikunta on välttämätöntä lapsen ja nuoren terveelle kasvulle ja kehittymiselle. Lasten liikkuminen kuitenkin muuttuu iän myötä. Liikkuvimmillaan lapset ovat noin 12-vuotiaina, mutta sen jälkeen päivittäisliikkuminen vähenee selvästi. Tähän yhtenä syynä on siirtyminen alakoulusta yläkouluun, jolloin koulumatka yleensä pitenee ja kävely ja pyöräily vähenevät. Samanaikaisesti viihdemedian parissa vietetty fyysisesti passiivinen ruutuaika lisääntyy. Lyhyillä, korkeintaan kolmen kilometrin koulumatkoilla onkin vielä paljon mahdollisuuksia lisätä kävelyä ja pyöräilyä.
Kysely on osa UKK-instituutin Kasit liikkeelle -tutkimuskokonaisuutta, joka jatkui syksyllä 2012 interventiotutkimuksella Tampereen yläkouluissa. Siinä selvitetään, vaikuttaako kolmelle terveystiedon tunnille suunniteltu sisältö kotitehtävineen kahdeksasluokkalaisten liikunnan lisäämiseen ja ruutuajan vähentämiseen.
Tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja se kuuluu Suomen Akatemian Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI-KIDS) -tutkimusohjelmaan.
Julkaisu
Paronen O, Aittasalo M, Jussila A-M. Kasit liikkeelle! Koulumatka- ja liikuntakysely Tampereella syksyllä 2011. Tampere: UKK-instituutti, Tampereen kaupunki, 2012. Verkkojulkaisu.
Lisätietoja
Minna Aittasalo
erikoistutkija
terveystieteiden tohtori, fysioterapeutti
Puh. 046 922 2094
minna.aittasalo@ukkinstituutti.fi
Kasit liikkeelle!
Kids Out! School-based intervention to promote physical activity and to reduce screen time among eighth graders
Liikunta vähentää perhevapaalla olevien äitien masennusoireita
UKK-instituutin ja Työterveyslaitoksen tiedote 17.1.2013
Vuosi synnytyksen jälkeen 15 prosenttia äideistä kokee vähintään lieviä masennusoireita. Eniten masennusoireita oli yli 34-vuotiailla ensisynnyttäjillä, jotka eivät harrastaneet lainkaan liikuntaa. Äidin koulutuksella tai työhön paluulla ei ollut yhteyttä masennukseen. UKK-instituutin tekemässä tutkimuksessa oli mukana lähes 500 pirkanmaalaista äitiä.
Riittävän liikunnan tiedetään olevan yhteydessä hyvinvointiin niin raskauden aikana kuin muulloinkin. Tutkimuksessa mukana olleista äideistä riittävästi liikkui puolet — heillä oli selvästi vähemmän masennusoireita (10 %) kuin riittämättömästi liikkuvilla (20 %). Terveysliikunnan suosituksen mukainen riittävä liikunnan määrä on kaksi ja puoli tuntia reipasta liikuntaa viikossa.
Tutkimuksen tekijä, tutkimusjohtaja Riitta Luoto pitääkin tärkeänä neuvolan roolia masennusoireiden arvioimisessa sekä liikuntaan motivoimisessa.
— Raskauden jälkeistä liikuntaa olisi tärkeää edistää, koska se on yhteydessä masennusoireiden vähenemiseen ja sitä kautta äidin itsensä, lapsen ja koko perheen hyvinvointiin, UKK-instituutin tutkimusjohtaja Riitta Luoto korostaa.
Julkaisu
Luoto R, Raitanen J, Tuisku K. Masennusoireet vuoden kuluttua synnytyksestä: yhteydet liikuntaan ja kokemuksiin perhevapaasta. Teoksessa: Luoto R, Kauppinen K, Luotonen A, toim. Perhevapaalta takaisin työelämään. Hki: Työterveyslaitos, 2012: 127-143
Naisten työhön paluu perhevapaan jälkeen
Impact of Lifestyle Modification on Pregnant Women’s Workability, Sickness Absence and Return to Employment
Elintapojen muutoksen merkitys raskaana olevien työkykyyn, hyvinvointiin ja työelämään paluuseen. Vuonne 2009 käynnistyneessä tutkimuksessa selvitään, millaiset tekijät edistävät ja estävät naisten työhön paluuta perhevapaan jälkeen.
Lue tutkimus