Terveysliikuntapäivien verkkoseminaari keskittyi liikkumisen vaikutuksiin hyvinvoinnille. Päivän aikana kuultiin muun muassa liikunnan merkityksestä aivoterveyteen ja selkäkipuihin, ylipainon vaikutuksista hyvinvointiin sekä keinoista tunnistaa virheellisiä terveysuskomuksia.
Liikkumisen suosituksen uudistukset – jokainen askel merkitsee
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari avasi terveysliikuntapäivän verkkoseminaarin liikkumista, paikallaanoloa ja unta käsittelevällä puheenvuorollaan. Liikunnalla on tieteellisesti tutkittuja ja laajalti todistettuja vaikutuksia niin fyysisiin kuin psyykkisiinkin voimavaroihimme, ja täten liikkumisella on työkyvyn edistämisen ja ylläpitämisen kannalta merkittävä rooli. Tähän liittyen Vasankari esitteli puheessaan viikoittaiseen liikkumisen suositukseen tulleita muutoksia.
Uusimman tutkimustiedon valossa jo muutaman minuutin yhtäjaksoisella liikkumisella on terveyden kannalta suotuisia vaikutuksia – aiempi 10 minuutin vähimmäisvaatimus on siis poistunut käytöstä. Lisäksi uudistunut suositus korostaa koko valveillaoloajan aktiivisuuden merkitystä, istumisen tauottamisen tärkeyttä sekä kevyen liikuskelun vaikutusta yksikön terveyteen reippaan ja rasittavan liikunnan ohella. Päivitetyssä suosituksessa on täten siirrytty huomioimaan varsinaisen liikunnan lisäksi myös kaikenlainen kevyempi liikkuminen ja sen tarjoamat terveyshyödyt.
Mielenterveysongelmat yhä useammin sairauspoissaolojen taustalla
Ylilääkäri Liisamari Krügerin esitys käsitteli työikäisten suomalaisten sairastavuutta. Yleisimpiä sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin johtavia syitä 2000-luvun Suomessa ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt, joihin liikunnalla on tutkitusti ennaltaehkäisevä vaikutus. Tarve määräaikaisille työkyvyttömyyseläkkeille on lisääntynyt erityisesti alle 30-vuotiaiden keskuudessa, ja yhä suurempi prosenttiosuus taustalla olevista diagnooseista liittyy mielenterveydellisiin ongelmiin.
Krügerin puheenvuorossa painottui liikkumisen merkitys sekä fyysisen että psyykkisen hyvinvoinnin sekä työkyvyn kannalta: terveysliikunta ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia, tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, tyypin 2 diabetesta sekä dementiaa. Lisäksi liikunnalla on mm. luustoa vahvistava ja masennusta torjuva vaikutus.
Liikunnasta mielihyvää ja helpotusta kipuihin
Tutkimuspäällikkö Tiina Saanijoen ja psykologi Minna Martinin esitykset keskittyivät liikkumisen merkitykseen aivoterveydessä ja mielen hyvinvoinnissa. Liikkumisella on todettu olevan masennusta ja stressiä lievittäviä vaikutuksia: liikunnan aikana kehossa vapautuu mielihyvää tuottavia ja mielialaa kohottavia endorfiineja. Huomattavaa on, että parempi kunto ja suurempi treenimäärä yleensä ennustavat suurempaa endorfiinien vapautumista aerobisen liikunnan yhteydessä – aktiivisesti liikkuvat henkilöt täten saavat liikunnasta enemmän mielihyvää kuin vähemmän liikkuvat verrokit.
Martin korosti puheessaan vuorovaikutuskokemusten tärkeyttä rakentaessamme suhdetta liikuntaan sekä kehoomme. Myönteiset lapsuudenkokemukset liikunnan parissa erityisesti yhdessä perheen kanssa luovat pohjan aktiivisen elämäntavan säilymiselle aikuisuudessa.
Suunnittelija ja fysioterapeutti Annika Taulaniemi esitteli tekemäänsä väitöskirjatutkimusta liikkumisen merkityksestä epäspesifin selkäkivun hoidossa. Taulaniemen mukaan kipuun liittyvät pelko- ja välttämisuskomukset voivat osaltaan vaikuttaa yksilön liikuntakäyttäytymiseen: lihaksia ei kivun vuoksi uskalleta käyttää, mikä voi ajan kuluessa johtaa kudosten rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutoksiin.
Väitöstutkimuksessa ilmeni, että pilates-tyyppinen harjoittelu vähentävää selkäkivun voimakkuutta ja liikekontrollihäiriöitä sekä vaikeuksia raskaissa työtehtävissä. Paikallaanolon puolestaan todettiin jopa pitkittävän kiputilan kestoa.
Kohti kestävää kehoa – eroon pitkittyneestä kivusta
Fysiatrian ja työterveyshuollon erikoislääkäri Tarja Virkkusen puheenvuoro käsitteli ja arvioi alaselkäkipuun liittyvän monisairastavuuden aiheuttamaa uhkaa työkyvylle. Suomessa on miljoona kroonisesta kivusta kärsivää potilasta, ja yleisimmin kipujen taustalla ovat tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet. Vuonna 2012 Suomessa myönnettiin selkäkivun ja -sairauksien vuoksi yli 2,1 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, joiden kustannukset ylsivät 119,8 miljoonaan euroon. Selkäkivut ja niiden työkykyä heikentävä vaikutus ovat täten merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, ja liikunnan rooli niiden hoidossa ja ehkäisyssä on keskeinen.
Virkkunen sivusi esityksessään myös unettomuutta ja unen vaikutusta hyvinvointiin. Suomessa 12 % aikuisista kärsii pitkäkestoisesta unettomuudesta, ja se on meillä 1,5‒2 kertaa yleisempää kuin muualla Euroopassa. Unettomuuden on todettu lisäävän kroonisten selkä- ja niskakipujen riskiä, minkä vuoksi palauttavan unen nostaminen osaksi liikuntasuosituksia on ollut tärkeä ja tarvittu uudistus.
Kipufysioterapian erikoisasiantuntija Riikka Holopaisen seminaariesitys keskittyi pitkittyneen kivun noidankehästä irtautumiseen. Kipuun liittyy usein virheellisiä käsityksiä ja uskomuksia, jotka voivat aiheuttaa tarpeetonta ja perusteetonta liikkumisen välttämistä. Holopainen pyrki viestittämään kuulijoilleen kehon olevan vahva ja kestävä: harjoitusten ei tarvitse olla kivuttomia, sillä kipu ei automaattisesti ole viesti liikkeen haitallisuudesta.
Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävänä onkin auttaa asiakasta ymmärtämään kipua ja tarjota pystyvyyden kokemuksia; todistusaineistoa siitä, ettei keho mene liikkuessa rikki.
Ylipaino uhkana terveydelle
Sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki avasi puheessaan nykypäivän lihavuusepidemian taustalla olevia tekijöitä sekä liikkumisen vaikutuksia terveen painon ylläpitämiseen. Suomessa on tällä hetkellä 2,9 miljoonaa ylipainoista (BMI >25), ja 40 vuotta täyttäneistä ylipainoisia on molemmista sukupuolista yli 50 %. Lihavuus (BMI >30) lisää riskiä sairastua mm. erityyppisiin syöpiin, sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen sekä uniapneaan. Asiantuntijoiden mukaan ylipainon yleistymistä selittävät pääasiassa ruokamaailman suuret muutokset ja luontaisen liikkumisen vähentyminen.
Liikunnan merkitys painonpudotuksessa on kaksijakoinen: liikkumisen vaikutus pudotetun painon määrään näyttäytyy verrattain vähäisenä, mutta sen on havaittu parantavan kehonkoostumusta sekä vähentävän terveydelle vaarallista vatsaontelon sisäistä rasvaa.
Länsimainen dieetti altistaa tulehduksille
Ylilääkäri Pentti Huovisen esitys käsitteli liikkumisen yhteyttä suoliston mikrobeihin. Huovisen puheenvuorosta käy ilmi infektiotautien merkittävä väheneminen. Samaan aikaan tulehdustautien määrä on kuitenkin lisääntynyt. Väestötutkimuksen mukaan länsimaisella dieetillä on keskeinen rooli tulehduksellisten elintasosairauksien synnyssä. Sen sijaan vähärasvaisen ja vähäenergisen ruokavalion on havaittu jopa sammuttavan elimistön tulehdusreaktiota.
Terveyshuuhaata 24/7?
Lääkäri ja tutkija Juhani Knuuti puolestaan esitteli puheessaan keinoja tunnistaa ja torjua terveyshuuhaata. Huuhaaksi voidaan määritellä toimimattomaksi todistettujen hoitojen antaminen sekä perusteettomat ja valheelliset väitteet sekä lupaukset. Virheellisten terveysuskomusten aiheuttamiin haittoihin Knuuti listasi mm. hämärtyneen kuvan terveydenhuollon perusteista, resurssien tuhlaamisen sekä suorat ja epäsuorat haitat potilaille.
Kirjoittaja
Milla Haustola, HuK, viestinnän harjoittelija, UKK-instituutti
Terveysliikuntapäivät
Terveysliikuntapäivät täyttää tänä syksynä jo 30 vuotta. UKK-instituutin vuotuinen koulutustapahtuma on vuonna 2020 poikkeuksellisesti kaksiosainen: 21.10. pidetyn verkkoseminaarin lisäksi järjestämme marraskuussa webinaarisarjan työelämään soveltuvista ratkaisuista liikkumisen lisäämiseen.