Liikemittarilla mitattuna kuusi kymmenestä alakoulun opiskelijasta liikkuu suosituksen mukaan, mutta toisen asteen opiskelijoista vain joka kahdeskymmenes, selviää Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän ja UKK-instituutin yhteistyössä tekemästä raportista.
Koululaiset kävelevät ja pyöräilevät koulumatkoilla aiempaa enemmän
Kyselyn tulosten perusteella suurin osa peruskoululaisista kävelee ja pyöräilee alle kolmen kilometrin koulumatkat vuodenajasta riippumatta.
– Tulos kuvaa lähikouluperiaatteen etuja, sillä se tukee lyhyitä alle kolmen kilometrin koulumatkoja, kertoo Tampereen kaupunkiseudun kehittämispäällikkö Satu Kankkonen.
– Esimerkiksi Tampereella koulupaikan määräytymiseen vaikuttavia kriteereitä ovat kodin ja koulun välinen etäisyys sekä alueen liikenteelliset olosuhteet, Kankkonen täydentää.
Kyselyn mukaan toisella asteella kävelyn ja pyöräilyn suosio lisääntyi alle kilometrin koulumatkoilla kaikkina vuodenaikoina 5 prosenttiyksikköä. Vastaavana ajankohtana omien lihasten käyttö lisääntyi 1–3 kilometrin koulumatkoilla 2 prosenttiyksikköä.
Koulumatkojen koettuun turvallisuuteen halutaan panostaa
– Koulumatkojen koettu turvallisuus on kehittynyt, mutta parannettavaa on edelleen. Turvattomuuden tunne syntyy jostain: usein kyse on muista liikkujista, sanoo Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru.
Koulumatkan koettu turvallisuus kävellen ja pyöräillen on pysynyt samalla tasolla viimeisen kolmen vuoden ajan. 90 % vastaajista kokee kävelyn erittäin tai melko turvalliseksi liikkumismuodoksi.
– Myönteisestä kehityksestä huolimatta liikkumisen turvallisuuteen halutaan panostaa tulevaisuudessakin. Tämän vuoksi seudulla käynnistyy kestävän liikkumisen suunnitelma, jossa vaaranpaikkoja kartoitetaan. Jo ennen suunnitelmaa voi todeta, että kaikkien tulisi liikkua siten, ettei muiden tarvitsisi kokea turvattomuutta, Touru täydentää.
Yläkoululaisten ulkoilu välitunneilla vaihtelee kunnittain
Lyhyiden matkojen kulkeminen omia lihaksia käyttäen vähenee, kun lapsi siirtyy yläkouluun. Liikkumisen väheneminen murrosiän myötä näkyy sekä kysely- että liikemittarituloksissa.
– Suosituksen mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua reippaalla tai rasittavalla teholla vähintään tunti päivässä. Liikemittarilla mitattuna noin 60 prosenttia alakoulun oppilaista liikkuu suosituksen mukaan, mutta toisen asteen opiskelijoista enää 5 prosenttia, kertoo UKK-instituutin tutkija Päivi Kolu.
Kyselyn perusteella Tampereen kaupunkiseudun kunnat eroavat merkittävästi toisistaan keinoissa, joilla edistetään lasten ja nuorten liikkumista koulupäivän aikana. Esimerkiksi Nokialla ja Kangasalla vain joka kymmenes yläkoulun oppilas raportoi, että välitunnit vietetään pääsääntöisesti ulkona, kun taas Pirkkalan, Oriveden ja Lempäälän yläasteilla näin raportoivat lähes kaikki vastaajat.
Liikkumisen edistämiseksi myös olosuhteiden kehittäminen on tärkeää.
– Lasten osallisuus koulupihan suunnitteluun on vielä verrattain harvinaista. Yläkoulujen piha-alueita voisi tutkimuksen mukaan kehittää edelleen liikuntapaikkoina ottamalla oppilaat mukaan suunnitteluun, Kankkonen kannustaa.
Joka kymmenes lapsi ei osallistu järjestettyyn vapaa-ajan toimintaan
13 % lapsista ei osallistu ollenkaan järjestettyyn harrastustoimintaan. Vuonna 2018 vastaava osuus oli 12 %.
– 13 % on huolestuttava lukema. Koulun liikunnalliset kerhot eivät yksin näyttäisi olevan ratkaisu asiaan; 71 % vastaajista, joiden kouluissa kerhoja on, ei kuitenkaan osallistu niihin. Toisaalta koronan valossa huojentavaa on se, että nousua on vain yksi prosentti, Kankkonen pohtii.
Kyselyn mukaan 40 prosentilla peruskouluikäisistä yhdensuuntainen harrastusmatka on korkeintaan 3 kilometriä. Näistä matkoista vanhemman kyydissä henkilöautolla kuljettiin noin neljännes (26 %).
Kysely keräsi lähes 8 000 vastausta
Raportin tulokset perustuvat vuoden 2021 lopulla Tampereen kaupunkiseudulla toteutettuun koulumatka- ja liikkumiskyselyyn sekä UKK-instituutin keräämään alueelliseen LIITU-tutkimuksen liikemittariaineistoon.
Kolmatta kertaa toteutettuun koulumatka- ja liikkumiskyselyyn vastasi 7 975 Tampereen kaupunkiseudun peruskoululaista, toisen asteen opiskelijaa ja alakoululaisen huoltajaa. Kyselyllä kerättiin tietoa lasten ja nuorten liikkumisesta koulussa, koulumatkoilla ja vapaa-ajalla.
Tampereen kaupunkiseudun muodostavat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi.
Tutustu raporttiin Lasten ja nuorten liikkuminen Tampereen kaupunkiseudulla
Lue lisää Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymästä
Katso valtakunnallisia LIITU-tutkimuksen tuloksia
Lisätiedot:
Satu Kankkonen
kehittämispäällikkö / hyvinvointipalvelut, Tampereen kaupunkiseutu
puh. 040 588 1902, satu.kankkonen(a)tampereenseutu.fi
Tapani Touru
liikennejärjestelmäpäällikkö, Tampereen kaupunkiseutu
puh. 040 503 4237, tapani.touru(a)tampereenseutu.fi
Päivi Kolu
tutkija, UKK-instituutti
puh. 050 564 4220, paivi.kolu(a)ukkinstituutti.fi