Hyppää sisältöön

Sydäntoimenpiteeseen menossa olevilla potilailla suurta vaihtelua liikkumisen ja paikallaanolon määrissä

TUTKITTUA TIETOA SUOMESTA

Sydäntoimenpidepotilaiden keskuudessa havaittiin suuria eroja toimenpidettä edeltävissä liikkumisen ja paikallaanolon mittauksissa. Erityisesti sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen valmistautuvilla potilailla oli merkittäviä eroja mitatussa liikkumisessa 60–69-vuotiaiden väestöotokseen verrattuna.

Sydäntoimenpidepotilailla oli päivittäin vähemmän askeleita kuin 60–69-vuotiailla KunnonKartta 2017 -väestötutkimuksen verrokeilla. Keskimäärin askeleita kertyi noin 6 000. Toinen merkittävä ero oli paikallaanolon kertyminen eripituisista pätkistä. Potilailla istumista ja makoilua kertyi verrokkeja enemmän 20–60 minuutin pätkistä, kun taas vähemmän lyhyemmistä, alle 20 minuutin pätkistä. Potilaat myös seisoivat päivittäin vähemmän kuin verrokit.

Potilasryhmiä vertailtaessa sepelvaltimoiden ohitusleikkausryhmän potilaat liikkuivat vähiten ja käyttivät eniten aikaa paikallaanoloon. Päivittäin askeleita kertyi tässä ryhmässä keskimäärin vajaat 4 700. Ohitusleikkausryhmällä oli verrokkeja vähemmän reipasta ja rasittavaa liikuntaa sekä askeleita.

‒ Tämä potilasryhmä voisi hyötyä elintapaohjauksesta toimenpidettä edeltävästi, toteaa lääketieteen kandidaatti Sini Vasankari.

Lyhyet liikkumisen pätkät merkittävässä roolissa

Kaikissa potilasryhmissä ryhmän sisäinen vaihtelu oli merkittävää. Erot eniten ja vähiten aktiivisten potilaiden välillä olivat huomattavan suuria.

‒ Tällä on potentiaalisesti merkitystä toimenpiteestä kuntoutumiseen. Erityisesti yksilökohtaista kuntoutumisohjelmaa suunniteltaessa, yksittäisen potilaan toimenpidettä edeltävä fyysinen aktiivisuus tulisi huomioida, Vasankari pohtii.

Mielenkiintoinen löydös oli myös se, että suurin osa potilaiden liikkumisesta kertyi lyhyistä, alle viiden minuutin pätkistä. Aiemmin sydänpotilaiden liikuntasuositukset huomioivat vain yli kymmenen minuutin liikuntapätkät, vasta viime aikoina myös lyhyempiin pätkiin on kiinnitetty huomiota. Tämän tutkimuksen tulokset painottivat lyhyiden pätkien merkitystä kyseisillä potilasryhmillä.

Kuntoutusta jo ennen sydäntoimenpidettä

Tässä tutkimuksessa sydäntoimenpidepotilaille laaditaan toimenpiteen jälkeen kuntoutusohjelma. Uudet tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että jo toimenpidettä edeltävät kuntoutusohjelmat voivat mahdollisesti vähentää komplikaatioita ja edistää toimenpiteestä selviytymistä.

Näiden tulosten myötä toimenpiteeseen valmistautuvista sydänpotilaista saatiin uutta ja aikaisempaa tarkempaa tietoa liikkumisen ja paikallaanolon määristä, mikä edesauttaa mahdollisten tulevien interventioiden soveltamisessa.

Mitä ja miten tutkittiin?

Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen ja pallolaajennukseen, aortta- ja mitraaliläppäleikkaukseen sekä sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen menossa olevien potilaiden fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa tutkittiin liikemittarilla. Tuloksia verrattiin väestöotoksen vastaaviin mittauksiin KunnonKartta 2017 -tutkimuksesta. Verrokkeina käytettiin 60–69-vuotiaiden ryhmää, koska suurin osa potilaista kuului kyseiseen ikähaitariin.

Tutkimuksen 139 potilasta käyttivät liikemittaria vuorokauden ympäri seitsemänä vuorokautena toimenpidettä edeltävänä kuukautena. Liikemittarin käyttö mahdollisti liikkumisen ja paikallaanolon luotettavamman ja tarkemman tutkimisen.

Tulokset pohjautuvat PACO-tutkimuksen sydäntoimenpidepotilaiden liikuntaintervention toimenpidettä edeltäviin mittauksiin. Interventiotutkimuksen tarkoituksena on lisätä sydänpotilaiden liikkumista ja vähentää paikallaanoloa toimenpiteestä kuntoutuessa, käyttäen apuna liikemittaria ja puhelinsovellusta. PACO-tutkimusta toteutetaan Kuopion yliopistollisen sairaalan, Turun yliopistollisen keskussairaalan ja UKK-instituutin yhteistyönä.

Alkuperäinen tutkimusartikkeli

Vasankari S, Hartikainen J, Vasankari V, Anttila V, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Husu P, Sievänen H, Vasankari T, Halonen J. Objectively measured preoperative physical activity and sedentary behaviour among Finnish patients scheduled for elective cardiac procedures: baseline results from randomized controlled trial. BMC Sports Sci Med Rehabil. 2022 Jul 16;14(1):130. doi: 10.1186/s13102-022-00522-1.

Lisätiedot
Sini Vasankari
lääketieteen kandidaatti
sini.vasankari(a)fimnet.fi

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan