Perinteisen elintapaneuvonnan tilalle kaivataan aiempaa vaikuttavampia toimintatapoja. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry:n Pysyvään muutokseen -kursseilla on saavutettu lyhyessä ajassa rohkaisevia tuloksia.
Käyttäytymisen muutos on monimutkainen kokonaisuus ja elintapamuutosten haasteena on niiden heikko pysyvyys. Elintapoihin on pyritty perinteisesti vaikuttamaan neuvonnalla eli jakamalla elintapatietoutta, ohjeita ja suosituksia, vaikka esimerkiksi painonhallinnan näkökulmasta neuvontalähtöiset interventiot eivät tuota pitkällä aikavälillä pysyviä tuloksia (1).
Käyttäytymistieteet osoittavat, että tieto tai itsekuri eivät takaa kykyä toteuttaa muutoksia elintavoissa (2) sekä selittävät, miksi hyvätkään ohjeet eivät automaattisesti sisäisty osaksi ohjattavan käyttäytymismalleja. On esimerkiksi huomattu, että sitoutuminen terveyttä edistäviin valintoihin lisääntyy, jos valinnat koetaan osaksi omaa arvomaailmaa (3) ja jos suhtautuminen elintapojen toteuttamiseen on joustavaa (1).
Vaikuttavaan elintapaohjaukseen olisikin hyvä sisällyttää asiakkaan omien elämänarvojen ja tarpeiden tunnistamisen ja vahvistamisen keinoja. Lisäksi ohjauksessa tulisi edistää ohjattavan taitoja säädellä omaa käyttäytymistään sekä kykyä sovittaa terveyttä edistäviä tekoja niin oman mielen kuin ympäristön muodostamiin esteisiin. Perinteisen elintapaneuvonnan tilalle kaivataan entistä vaikuttavampia toimintatapoja, jotka huomioivat paremmin käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät ja tarjoavat ohjausta tarvittavien mielen taitojen kehittämiseen.
Omat arvot elämäntapamuutoksen perustaksi
Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen järjestö, jonka historia ulottuu palkansaajalomajärjestöjen kuntoremonttilomatoimintaan. PHT on tunnistanut elintapaohjauksen perinteisten käytäntöjen tehottomuuden ja kehittänyt uuden aikuisten hyvinvoinnin edistämisen toimintamallin yhteistyössä psykologian tohtori Anu Kangasniemen ja liikuntatieteen tohtori Kati Kauravaaran kanssa. STEA-rahoitteisen, tuetun kurssitoiminnan tavoitteena on edistää hyvinvointia lisäävien, pysyvien elämäntapamuutosten toteutumista henkilöillä, joiden terveys, hyvinvointi ja työkyky ovat koetuksella.
Pysyvään muutokseen -konsepti luotiin Kangasniemen väitöskirjassaan (4) tutkiman, kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvan arvo- ja hyväksyntäpohjaisen lähestymistavan ympärille. Lähestymistapa perustuu hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT), joka on menestyksekkäästi sovellettu menetelmä muun muassa diabeteksen hoidossa ja todettu vaikuttavaksi painonpudotuksen pysyvyydessä sekä fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä.
Lähestymistavalla halutaan lisätä psykologista joustavuutta suhteessa painoon ja liikkumiseen vastakohtana jäykälle ajattelulle. Lisäksi sillä pyritään tukemaan henkilön kykyä tehdä terveyttä edistäviä elintapavalintoja pitkällä aikavälillä. Ohjattavia oivallutetaan erilaisten toiminnallisten harjoitteiden avulla pohtimaan omia arvojaan ja siten löytämään sisäistä motivaatiota elämäntapamuutokseen. Lähestymistapa on yksilöllinen ja siinä korostuvat asiakkaan oma vastuu ja valinnat.
Päivittäisin teoin kohti muutosta
PHT:n järjestämillä kursseilla tavoitellaan nimensä mukaisesti käyttäytymisen pysyvää muutosta. Koska muutos on hidasta, kurssit on jaettu kolmeen lähijaksoon, jotka toteutetaan noin kolmen kuukauden välein. Ohjelmasisältö on suunniteltu tukemaan motivaatiota hyvinvointia lisäävän elämän rakentamiseen jokaisen omista lähtökohdista. Kursseilla osallistujat oppivat sekä ryhmässä että yksilöajoilla psyykkisiä taitoja, jotka auttavat tunnistamaan ja käsittelemään vaikkapa liikuntaan liittyviä, kenties muutoksen esteenä olevia ajattelu- ja tunnereaktioita. Mukana on myös liikuntakokeiluja ja ravintoneuvontaa, mutta perinteisestä ohjauskaavasta poiketen osallistujat eivät saa valmiita ohjeita tai ohjelmia noudatettavikseen.
Jaksojen välissä osallistujat soveltavat kurssilla opittuja asioita omaan arkeensa ja harjoittelevat muutosta pienin askelin. Kurssilla kannustetaan aloittamaan muutos pienimmillä mahdollisilla teoilla, joita voi toteuttaa päivittäin. Kursseille hakeudutaan usein, kun on havahduttu huomaamaan, ettei omasta hyvinvoinnista ole pidetty riittävää huolta. Monilla on ensisijaisesti painonpudotustoiveita, mutta kurssin edetessä tavoitteet voivat muuttua. Lähestymistavan avulla osallistujat ovat muodostaneet uusia konkreettisia tavoitteita, jotka ovat tasapainossa omien arvojen, elämäntilanteen ja voimavarojen kanssa.
Kursseilla kohentunutta hyvinvointia
PHT ry on järjestänyt Pysyvään muutokseen -kursseja puolentoista vuoden ajan ja tulokset ovat olleet rohkaisevia. Osallistujat ovat kokeneet hyvinvointinsa, terveytensä ja työkykynsä kohentuneen, ja myös psykologinen joustavuus suhteessa liikkumiseen ja omaan painoon on lisääntynyt. Lisäksi kolme kuukautta kurssin päättymisen jälkeen toteutettavassa seurantakyselyssä kurssilaiset ovat kertoneet tehneensä pysyviä muutoksia omaan käyttäytymiseensä. Muutoksia on tehty erityisesti henkiseen hyvinvointiin, liikkumiseen ja ravitsemukseen liittyvissä tavoissa.
Monet osallistujista ovat sisäistäneet kurssin aikana, että pienilläkin teoilla on merkitystä oman hyvinvoinnin ja terveyden kannalta ja että vastuu omasta elämästä on itsellä. Osallistujat ovat kertoneet myös muun muassa työelämää, ajankäyttöä ja itsensä hyväksymistä koskevista oivalluksista sekä niiden yhteydestä omiin elämäntapavalintoihin.
Kirjoittajat:
Henni Hietala, viestintäkoordinaattori & Marjukka Somiska, Pysyvään muutokseen -koordinaattori, PHT ry
Pysyvään muutokseen -hyvinvointikurssit
- PHT ry:n tuetuille Pysyvään muutokseen -kursseille voivat hakea kaikki työikäiset.
- Mukaan haetaan sähköisellä lomakkeella, ja osallistujat valitaan hakemusten perusteella terveydellisin, mutta myös sosiaalisin ja taloudellisin perustein.
- Valinnoissa painotetaan tarvetta ja motivaatiota elämäntapamuutokseen.
- Lue lisää: pht.fi.
Lähteet:
1. Sairanen E. Behavioral and psychological flexibility in eating regulation among overweight adults. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 554, 2016.
2. de Ridder D T, de Wit J B, Self‐regulation in health behavior: concepts, theories, and central issues. Julkaisussa: de Ridder D T, de Wit J B, toim. Self‐regulation in health behavior. John Wiley & Sons, 2006. doi:10.1002/9780470713150.ch1.
3. Deci E, Ryan R. Motivation, personality, and development within embedded social contexts: an overview of self-determination theory. Julkaisussa: Ryan R, toim. The Oxford handbook of human motivation. Oxford University Press, 2012. doi:10.1093/oxfordhb/9780195399820.013.0006.
4. Kangasniemi A. The mindfulness, acceptance and commitment approach to encouraging a physically more active lifestyle. LIKES – Research Reports on Sport and Health 305, 2015.
Terveysliikuntauutiset-teemalehti
Joulukuussa 2019 ilmestyvän Terveysliikuntauutiset-teemalehden aiheena on elintapaohjaus järjestökentässä. Lehti on suunnattu erityisesti SOSTEn jäsenjärjestöille elintapaohjauksen edistämiseksi. Kirjoittajina toimii sekä järjestöjen että sairaanhoitopiirien ja UKK-instituutin toimijoita.
28.11.2019