Toimin projektityöntekijänä UKK-instituutin koordinoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa KaatumisSeula®-hankkeessa. Vuonna 2014 käynnistyneen kolmevuotisen KaatumisSeula®-hankkeen tavoitteena on lisätä iäkkäiden ja heidän läheistensä tietämystä kaatumisten vaaratekijöistä. Tarkoituksena on myös kartoittaa kaatumisten vaaratekijöitä ja puuttua niihin tarkoituksenmukaisesti käyttämällä tuoreeseen tutkimusnäyttöön perustuvia, vaikuttavia ja kustannustehokkaiksi osoitettuja kaatumisten ehkäisykeinoja. Hankkeella on viisi valtakunnallista yhteistyöjärjestöä: Luustoliitto, Muistiliitto, Eläkeliitto, Omaishoitajat ja läheiset -liitto sekä Reumaliitto.
Kaatumisseula®-hankkeen toimintamallia alettiin ensimmäisenä kehittää Seinäjoella keväällä 2014, missä hanke on jo päättynyt huhtikuussa 2015. Toisena hankepaikkakuntana aloitti Kotka keväällä 2015. Kotkassa hanketoiminta jatkuu vuoden 2016 loppuun asti. Hankkeen toiminta paikkakunnilla perustuu laaja-alaiseen kansalais- ja potilasjärjestöjen sekä kunnan sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen väliseen yhteistyöhön. Kolmannen sektorin toimijat toteuttavat karkeaa kaatumisvaaran arviointia, ns. esiseulontaa, oman toimintansa ohessa (mm. ryhmät, tapahtumat) sekä jakavat hankkeessa tuotettua ja myös muiden tuottamaa kaatumisten ehkäisyyn liittyvää materiaalia. Esiseulonnan perusteella iäkkäät voidaan ohjata toimintakykyä ylläpitävään omaehtoiseen tai ohjattuun liikuntaryhmään. Vaihtoehtoisesti iäkkäät voidaan lähettää tarkempaan kaatumisten vaaratekijöiden kartoittamiseen molemmille paikkakunnille perustetulle KAAOS-seulontaklinikalle. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat lähettää kaatumisriskissä olevia asiakkaita seulontaklinikalle tai asiakas voi hakeutua klinikalle itse. KAAOS-seulontaklinikkatoiminta perustuu UKK-instituutissa tehtyyn KAAOS-kaatumis- ja osteoporoosiklinikkatutkimukseen, jossa klinikkatoiminnan yksilöllisellä ohjelmalla pystyttiin ehkäisemään lähes joka kolmas kaatuminen tai kaatumisvamma.
Projektityöntekijänä KaatumisSeula®-hankkeessa
Työarjessa toimin tiiviissä yhteistyössä projektipäällikkö Saijan Karinkannan kanssa. Arki on monipuolista ja työnkuvani vaihtelee laidasta laitaan. Kahta samanlaista työpäivää harvoin sattuu peräkkäin! Yksi tärkeä tehtävä on pitää yhteyttä sekä hankkeen valtakunnallisen ohjausryhmän että nyt enää Kotkassa toimivan hankekoordinaattorin kanssa. Kotkassa toimii myös sekä kolmannen sektorin toimijoista että sosiaali- ja terveys- ja liikuntatoimen ammattilaisista koostuvia työryhmiä. Yhdessä projektipäällikön ja hankekoordinaattorin kanssa suunnittelemme näiden työryhmien kanssa pidettävien kokousten ajankohdat ja esityslistat. Oma tehtäväni on toimia kokouksissa sihteerinä. Kokousten ja muun yhteydenpidon lisäksi yhteistyöhön kuuluu myös muun muassa huolehtia, että hankekoordinaattorilla riittää hankemateriaalia jaettavaksi sekä suunnitella millaisissa tilaisuuksissa ja yhteistyötapahtumissa hanke näkyy paikkakunnalla. Pitkän välimatkan vuoksi yhteyttä pidetään Tampereen ja Kotkan välillä sähköpostin, puhelimen ja viikoittaisten Skype-palaverien avulla. Työryhmäkokousten pitämisessä olemme hyödyntäneet myös Adobe Connect -verkkoyhteyksiä.
Yhdessä hankkeen projektipäällikön kanssa suunnittelemme myös hankkeen viestintää, näkyvyyttä ja käytettävää materiaalia. Materiaalia toimitetaan niin hankepaikkakunnille kuin esitellään ja jaetaan erilaisissa valtakunnallisissa tilaisuuksissa. Nyt syksyllä olemme vielä mukana Avo?kuntoutus-foorumissa Tampereella sekä Parasta aikaa -tapahtumassa Helsingissä. Lisäksi Muistiliiton järjestämässä Muistikonferenssissa Helsingissä esittelen hankkeen toimintamallia posterinäyttelyssä.
Edellä mainittujen työtehtävien lisäksi huolehdin myös muun muassa nettisivujen päivityksestä ja tapahtumien varauksista. Työ edellyttää myös kykyä tallentaa ja dokumentoida hankkeessa kerättyä tietoa sekä raportoida hankkeen etenemisestä kirjallisesti. Hankkeessa on tehty ja tehdään edelleen paljon hankearviointia. Esimerkiksi hankkeen alusta asti kolmannen sektorin täytättämiä Kaatumisvaaran arviointi -lomakkeita (esiseulontalomake) on meille UKK-instituuttiin palautunut jo yli 1300 kappaletta. Lisäksi hankepaikkakunnille on toteutettu kaksi väestöotoskyselyä. Kyselyn lomakkeet suunnittelemme yhdessä projektipäällikön kanssa. Ennen postitusta huolehdin lomakkeiden koodauksesta ja myöhemmin seuraan niiden palautumista. Väestöotoskyselyistä hankepaikkakunnat saavat tärkeää tietoa oman alueensa 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien asukkaiden toimintakyvystä, kaatumisista ja kaatumispelosta. Tallennus- ja raportointityötä teen myös KAAOS-seulontaklinikka-asiakkaiden laajojen kaatumisvaaran arviointilomakkeiden parissa. Seinäjoella KAAOS- seulontaklinikalla kävi hankkeen aikana noin 130 asiakasta ja Kotkassa asiakkaita on tähän mennessä käynyt jo lähes 350.
Mitä jatkossa?
KaatumisSeula®-hankkeen kolmivuotiskausi päättyy tämän vuoden lopussa. Olemme muutama viikko sitten aloittaneet hankkeen valtakunnallisen päätösseminaarin suunnittelun. Seminaari järjestetään helmikuussa 2017 ja tarkempia tietoja seminaarin päivämäärästä ja paikkakunnasta kannattaa seurata hankkeen verkkosivuilta kaatumisseula.fi. Seminaarissa tullaan käsittelemään muun muassa hankkeen etenemistä hankepaikkakunnilla sekä ajankohtaisia teemoja kaatumisten ehkäisystä. Hankkeen tuloksista voi kuitenkin jo nyt mainita hienon uutisen Kotkasta: syyskuussa järjestetyssä Kotkan hankeseminaarissa kaupungin vanhustyönjohtaja Liisa Rosqvist kertoi, että hankkeen yhteydessä paikkakunnalle perustetunu KAAOS-seulontaklinikan toiminta tulee jatkumaan osana kaupungin omaa toimintaa myös hankkeen päättymisen jälkeen vuonna 2017. Tämä oli luonnollisesti hieno uutinen meille hanketyöntekijöille ja upea palkinto hankkeessa toteutetusta työstä!
Hankkeessa tuotettua materiaalia on vapaasti tulostettavissa osoitteesta www.kaatumisseula.fi. Lisätietoja saa hankkeen verkkosivuilta sekä projektipäällikkö Saija Karinkannalta (saija.karinkanta(a)uta.fi).
Tampereella 23.10.2016
Tanja Kulmala
projektityöntekijä, TtM, ft