TUTKITTUA TIETOA MAAILMALTA
Tuoreessa verkostometa-analyysissä vertailtiin erilaisten liikuntamuotojen paremmuutta pitkittyneen selkäkivun ja siitä aiheutuvan toimintakyvyn haitan vähentämiseksi. Kaikki liikuntamuodot osoittautuivat paremmaksi kuin liikuntaa sisältämättömät interventiot, mutta tehokkaimpia olivat pilates, voimaharjoittelu, keskivartalon lihaksia ja hallintaa parantavat harjoitukset sekä mind & body -tyyppiset harjoitukset.
Liikuntaharjoittelua suositellaan selkäkivun hoidoksi, ja eri liikuntamuotojen paremmuudesta käydään keskustelua. Aiemmin julkaistun, 89 tutkimusta ja 5 578 osallistujaa sisältäneen verkostometa-analyysin (Owen ym. 2020) mukaan pilates, motorisen kontrollin harjoittaminen, voimaharjoittelu ja kestävyystyyppinen liikunta tehosivat parhaiten aikuisten pitkittyneeseen selkäkipuun.
Verkostometa-analyysissä (network meta-analysis) useiden samasta aiheesta tehtyjen tutkimusten tulokset yhdistetään matemaattisesti. Tavoitteena on asettaa useita ”kilpailevia” interventioita paremmuusjärjestykseen jonkin tietyn muuttujan suhteen. Nyt julkaistussa espanjalaisen tutkijaryhmän verkostometa-analyysissä vertailtiin erilaisten liikuntaharjoittelua sisältävien tutkimusten tehoa pitkittyneen selkäkivun voimakkuuteen ja siitä aiheutuvaan toimintakyvyn haittaan verrattuna liikuntaa sisältämättömiin interventioihin.
Verkostometa-analyysin menetelmät
Erilaisten valinta- ja poissulkukriteerien pohjalta analyysiin valikoitui 118 satunnaistettua, kontrolloitua harjoitustutkimusta, joissa oli 35 eri maasta 18–65-vuotiaita selkäkipuisia osallistujia yhteensä 9 710 henkilöä.
Mukaan kelpuutettujen tutkimusten harjoitusinterventio oli jokin seuraavista harjoitusmuodoista: kestävyystyyppinen, voimaharjoittelu, yhdistelmäharjoittelu, core-tyyppinen, McKenzie, pilates, venyttely tai mind & body -tyyppinen harjoittelu. Vertailuryhmät eivät sisältäneet liikuntaharjoittelua.
Analyyseissä huomioitiin erilaisia tutkimustuloksiin vaikuttaneita tekijöitä, kuten osallistujien ikä ja sukupuoli, harjoittelun useus, määrä ja kesto sekä tutkimusjoukon koko. Valituista tutkimuksista 30 prosenttia sisälsi matalan riskin virhelähteille, 36 prosentissa oli joitain virhelähteitä ja 34 prosentilla virhelähteiden riski oli suuri. Suurin osa tutkimusten virhelähteistä johtui siitä, että interventioita, ohjaajia tai mittaajia ei oltu sokkoutettu.
Liikuntaharjoittelu on tehokasta, mutta jotkin harjoittelumuodot ovat toisia tehokkaampia
Tutkimuksen tulokset vahvistivat käsitystä liikunnan tehosta: useimmat harjoittelumuodot olivat tehokkaampia kivun lievittäjiä ja toimintakyvyn parantajia kuin vertailuinterventio, joka ei sisältänyt liikuntaa. Pilates osoittautui tehokkaimmaksi kivun lievittäjäksi, seuraavaksi tehokkaimmaksi arvioitiin mind & body ja core-tyyppiset harjoitukset.
Myös toimintakyvyn kohentamisessa pilates arvioitiin tehokkaimmaksi, seuraaviksi parhaaksi arvioitiin voima- ja yhdistelmäharjoittelut. Harjoitusmuodoista kivun lievittäjänä venyttelyharjoittelu arvioitiin viimeiseksi ja toimintakykyyn McKenzie-harjoittelu tehosi heikoimmin. Korostettakoon vielä, että kaikki harjoitusmuodot olivat tehokkaampia kuin ei-harjoittelu.
Mikä selittää tuloksia?
Tutkijat arvioivat pilateksen tehokkuuden perustuvan siihen, että pilatesharjoittelu on osallistujien suosimaa ja hyväksymää, se edistää keskivartalon hallintaa ja stabiliteettia, asennon hallintaa, kehon tuntemusta myös hengitystä huomioimalla, biopsykososiaalisella lähestymistavalla.
Mind & body -harjoitukset lievittävät tutkijoiden mukaan liikkeen pelkoa, sekä kipuun vaikuttavia tekijöitä kuten henkistä stressiä ja ahdistusta ja voivat siten auttaa kivun hallinnassa. Keho & mieli -harjoituksilla ymmärretään yleisesti keskittymistä, hengitystä ja liikettä yhdistävää harjoitusta, kuten jooga tai taiji.
Core-tyyppisten eli keskivartalon lihaksia ja hallintaa parantavien harjoitusten tehon tutkijat arvelivat perustuvan etenkin selän stabiliteetin paranemiseen raajoja liikuteltaessa sekä parempaan hermo-lihasjärjestelmän toimintaan.
Tutkijat pahoittelivat sitä, että useissa alkuperäistutkimuksissa ei raportoitu kipuun vaikuttavia muita tekijöitä, kuten univaikeuksia, ahdistusta, masennusoireita tai kipulääkkeiden käyttöä, jolloin näitä ei voitu ottaa huomioon analyyseissä. Vaikkakin liikuntaharjoittelu on yleensä tehokas selkäkivun hoitomuoto, ja käytännön työntekijöiden pitäisi rohkaista potilaita ja asiakkaita mieleiseensä liikuntaharjoitteluun, tutkijat peräänkuuluttavat edelleen toteuttamaan laadukkaita interventiotutkimuksia, joissa olisi raportoitu etenkin harjoitusten teho sekä muut kipuun vaikuttavat tekijät kuten esimerkiksi uni, psykologiset tekijät ja lääkitys.
Tutkimuksen arviointia
Nyt julkaistu Fernandez-Rodriguezin tutkijaryhmän tutkimus on tietääkseni viimeisen kahden vuoden sisään kolmas verkostometa-analyysi, jossa arvioidaan eri liikuntamuotojen tehoa selkäkipuun. Aiemmin mainitun Owenin (v. 2020) julkaisun jälkeen vuonna 2021 julkaistu Haydenin tutkijaryhmän huomattavasti laajempi verkostometa-analyysi liputti pilateksen ja McKenzie-harjoitusmenetelmän puolesta. Tämä Haydenin julkaisu, joka sisälsi 217 tutkimusta ja 20 969 osallistujaa, ei ehtinyt nyt julkaistuun tutkimukseen vertailtavaksi. Lue Haydenin verkostometa-analyysin suomenkielinen tiivistelmä.
Koska näissä kolmessa tutkimuksessa analyyseihin mukaan otettujen tutkimusten hyväksymis- ja poissulkukriteerit eroavat toisistaan jonkin verran, tuloksissakin on vaihtelua. Kaikissa näissä kolmessa verkostometa-analyysissä tulos on kuitenkin se, että pilates havaittiin tehokkaimmaksi pitkittyneen kivun ja siitä aiheutuneen toimintakyvyn haitan lieventäjäksi ja että kaikki liikuntamuodot olivat tehokkaampia kuin interventiot, jotka eivät sisältäneet liikuntaa.
Selkätutkijana, pilatesohjaajana, joogaopettajana ja entisenä selkäkipuilijana minun on helppo uskoa tämän tutkimustuloksen paikkaansa pitävyys. Nyt julkaistussa Fernandez-Rodriguezin tutkijaryhmän analyysissä olisi kuitenkin voitu mielestäni myös pohtia sitä, mitä yhteistä pilateksella on mind & body -harjoitusten tai core-harjoitusten kanssa – mielestäni paljonkin. Tutkimukseen valituista 118 alkuperäistutkimuksesta kaksi oli suomalaista, ja näistä toinen oli oman tutkijaryhmämme julkaisu pilatestyyppisen harjoittelun vaikutuksista selkäkipuun.
Alkuperäistutkimus
Fernández-Rodríguez R., Álvarez-Bueno C., Cavero-Redondo I. et al. Best Exercise Options for Reducing Pain and Disability in Adults With Chronic Low Back Pain: Pilates, Strength, Core-Based, and Mind-Body. A Network Meta-analysis. J Orthop Sports Phys Ther. 2022 Aug;52(8):505-521. doi: 10.2519/jospt.2022.10671.
Lue englanninkielinen tiivistelmä
Kirjoittaja
Annika Taulaniemi
filosofian tohtori, fysioterapeutti, erikoissuunnittelija, UKK-instituutti