TUTKITTUA TIETOA SUOMESTA
Vähän liikkuvilla aikuisilla, joilla on ylipainoa, runsas seisominen on yhteydessä siihen, miten kipu haittaa heidän elämäänsä. Valtakunnallisen PET-keskuksen ja UKK-instituutin yhteistutkimuksessa selvitettiin liikkumisen, paikallaanolon ja seisomisen yhteyksiä kipuun ja siihen, miten kivun koettiin haittaavan elämää. Tuloksia voidaan hyödyntää kipuasiakkaiden hoidossa ja liikkumisneuvonnassa.
Tutkimuksessa havaittiin, että runsas seisominen on yhteydessä suurempaan kivusta koettuun haittaan. Vastaavasti suuri paikallaanolon määrä oli yhteydessä vähäisempään kivusta aiheutuneeseen haittaan. Tutkittavina oli 72 aikuista, joilla on ylipainoa tai lihavuus, ja jotka eivät liiku nykyisiin liikkumissuosituksiin nähden riittävästi.
– Erilaiset kiputilat, kuten tuki- ja liikuntaelimistön kipu tai päänsärky, vaivaavat jossakin vaiheessa lähes jokaista ihmistä. Erityisesti pitkittyessään kivut haittaavat arkisia toimia ja pahimmillaan ne voivat rajoittaa työkykyäkin. Aiemmin on todettu, että liikunnalla on kipua lievittäviä vaikutuksia ja enemmän liikkuvilla kipuja onkin tyypillisesti vähemmän kuin heillä, jotka eivät harrasta lainkaan liikuntaa. Paikallaanolon ja seisomisen yhteyksiä kipuun ei kuitenkaan vielä täysin tunneta, taustoittaa Jooa Norha, joka on tutkinut aihetta Valtakunnallisen PET-keskuksen tutkimushankkeessa ja tehnyt aiheesta pro gradun Jyväskylän yliopistoon.
Tutkimuksessa havaittiin, että runsaampi seisomisen määrä on yhteydessä suurempaan kivusta aiheutuneeseen haittaan. Vastaavasti suurempi paikallaanolon määrä oli yhteydessä vähäisempään kivusta aiheutuneeseen haittaan. Kuitenkin aiemmista tutkimuksista on saatu viitteitä, että seisominen ei todennäköisesti ole kivun syy.
– Tulkitsemme tuloksen niin, että ne ihmiset, joiden elämää kipu hankaloittaa, seisovat enemmän lievittääkseen kipua, Norha toteaa.
Kivusta kärsivien tavat seistä ja olla paikoillaan tulisi huomioida hoidossa
Liikkuminen, paikallaanolo tai seisominen eivät olleet yhteydessä eri kehonosien kipuun, vaan tutkijat havaitsivat yhteyden ainoastaan kivusta aiheutuneeseen haittaan. Sillä Norha tarkoittaa esimerkiksi kivun vuoksi aiheutuneita haasteita arkisissa toimissa, kuten portaiden kävelyssä tai sukkien pukemisessa.
– Tutkimus osoittaa, että vähän liikkuvilla aikuisilla seisominen ja paikallaanolo ovat kevyttä tai reipasta liikkumista tärkeämpiä tekijöitä kivun hallinnassa, Norha kertoo.
Tutkimustulosten perusteella fysioterapeuttien ja lääkärien olisi hyvä huomioida vähän liikkuvien kivuista kärsivien asiakkaiden seisomis- ja paikallaanolotottumukset yksilöllisesti. Reippaampaa liikkumistakaan ei tutkijoiden mukaan pidä silti sivuuttaa.
– Vaikka kevyellä tai reippaalla liikkumisella ei tässä tutkimuksessa ollut yhteyttä kipuihin, tiedämme aikaisempien tutkimusten perusteella, että suositusten mukainen liikkuminen on hyödyksi myös kipujen näkökulmasta, muista terveysvaikutuksista puhumattakaan, muistuttaa Norha.
Alkuperäisjulkaisu Jooa Norha, Arto J. Hautala, Tanja Sjöros, Saara Laine, Taru Garthwaite, Juhani Knuuti, Eliisa Löyttyniemi, Henri Vähä-Ypyä, Harri Sievänen, Tommi Vasankari and Ilkka H. A. Heinonen. Standing time and daily proportion of sedentary time are associated with pain-related disability in a one month accelerometer measurement in adults with overweight or obesity. Scandinavian Journal of Pain 27.9.2021: https://doi.org/10.1515/sjpain-2021-0108
Lisätietoja: maisteriopiskelija Jooa Norha, Jyväskylän yliopisto, jooa.norha(a)gmail.com
Turun yliopiston tiedote 8.10.2021