TUTKITTUA TIETOA MAAILMALTA
Motivoivaa haastattelua voidaan hyödyntää eri kohderyhmien liikkumisen edistämisessä, tarvittaessa myös etäyhteyksiä käyttäen. Tämä selvisi valtioneuvoston kanslian kesäkuussa 2024 julkaisemasta käyttäytymistieteellisestä tutkimuskatsauksesta, johon UKK-instituutin vanhempi tutkija Pauliina Husu referoi motivoivaa haastattelua eri kohderyhmien liikkumisen edistämisessä käsitelleitä tuoreita tutkimuksia.
Motivoiva haastattelu on asiakaslähtöinen neuvonta- ja vuorovaikutusmenetelmä, jota käytetään mm. käyttäytymisen muutosprosessien tukena. Terveydenhuollossa motivoivaa haastattelua on käytetty jo pitkään elintapamuutosten tukena, ja siitä on julkaistu runsaasti tutkimuksia. Motivoivan haastattelun tavoitteena on vahvistaa asiakkaan motivaatiota muutosta kohtaan. Menetelmä voi auttaa tunnistamaan asiakkaan omia arvoja, mahdollista muutostarvetta, käytettävissä olevia voimavaroja ja tavoiteltavan muutoksen merkitystä.
Käyttäytymistieteelliseen tutkimuskatsaukseen valikoitui muutaman viime vuoden (2021–2024) aikana julkaistuja tutkimuksia, joissa oli käytetty motivoivaa haastattelua aiemmin vähemmän tutkittujen kohderyhmien liikkumisen edistämisessä. Tutkimusten kohderyhminä olivat kroonista kipua potevat nuoret, syrjäseuduilla asuvat henkilöt, ikäihmiset ja syöpää sairastavat henkilöt. Tutkimusten mukaan motivoiva haastattelu sopi em. kohderyhmien liikkumisen edistämiseen ja sen periaatteita voidaan hyödyntää myös etäyhteydellä toteutettavissa neuvontatilanteissa.
Katsaukseen valittujen tutkimusten mukaan motivoiva haastattelu lisäsi osallistujien liikkumiseen liittyvää muutosvalmiutta ja osassa tutkimuksia myös osallistujien kokonaisliikkumista. Motivoivan haastattelun koettiin lisäävän tietoisuutta omasta liikkumisesta ja vahvistavan liikkumiseen sitoutumista. Lisäksi menetelmän koettiin auttavan tunnistamaan liikkumismahdollisuuksia ja voittamaan liikkumiseen liittyviä esteitä. Osallistujat pitivät motivoivan haastattelun tapaamisia mm. merkityksellisinä, tavoitteiltaan selkeinä sekä autonomiaa ja pystyvyyttä vahvistavina.
Motivoivaa haastattelua voidaan toteuttaa myös etäyhteyksin, jos käytössä on reaaliaikainen kuva- ja ääniyhteys. Etäyhteys koettiin mukavana ja ajan ja paikan suhteen joustavana tapana toteuttaa motivoivaa haastattelua, mutta mahdolliset viiveet ja ongelmat yhteydessä haittasivat vuorovaikutusta. Useiden motivaatiota tukevien menetelmien käyttäminen saman käyttäytymisen muutosprosessin tukemisessa todennäköisesti vahvistaa osallistujien sitoutumista muutokseen.
Katsaukseen referoidut motivoivaa haastattelua hyödyntäneet tutkimukset olivat melko lyhytkestoisia ja ne oli toteutettu suhteellisen pienillä osallistujamäärillä. Myös interventioiden sisällöt, toteutustavat ja käytetyt mittausmenetelmät vaihtelivat. Jatkossa tarvitaankin satunnaistetuissa asetelmissa, suuremmilla osallistujajoukoilla, pitemmillä seuranta-ajoilla ja yhteneväisemmillä menetelmillä toteutettuja tutkimuksia. Katsaukseen referoidut tutkimukset antavat kuitenkin rohkaisevan kuvan motivoivan haastattelun mahdollisuuksista eri kohderyhmien liikkumisen edistämisessä.
VIITE katsaukseen:
https://valtioneuvosto.fi/kayttaytymistieteellinen-toiminta/kayttaytymistieteellinen-tutkimuskatsaus
Referoija: Pauliina Husu TtT, FM, dosentti.