Hyppää sisältöön

Mitatun liikunta-aktiivisuuden ja terveyden yhteydet voivat riippua mittausjakson pituudesta

TUTKITTUA TIETOA SUOMESTA

Liikkumisen, paikallaanolon ja terveyden yhteyttä on tutkittu pitkään kyselyaineistoihin perustuen. Viimeisen vuosikymmenen aikana on tutkimuksissa alettu enenevissä määrin käyttää liikemittareita, jotka ovat kehittyneen pieniksi ja helposti mukana kuljetettaviksi välineiksi mitata liikkumista, paikallaanoloa ja jopa unta. Mittaamalla tutkimuksissa päästään lähemmäs todellista liikkumisen määrää kuin muistinvaraisesti kysymällä.

Valtakunnallisen PET-keskuksen ja UKK-instituutin yhteistutkimuksessa mitattiin tutkimukseen osallistujien liikkumista ja paikallaanoloa yhteensä neljän viikon ajan.

– Tämä on ainutlaatuista, sillä aiemmissa tutkimuksissa mittausajat ovat olleet lyhempiä, kertoo väitöskirjatutkija Tanja Sjöros Turun yliopistosta.

Kansainvälisesti tavanomaisin mittausaika on ollut noin viikko, mutta UKK-instituutin liikemittaritutkimuksissa on viime aikoina käytetty myös kahden viikon mittausta tai pidempääkin mittausaikaa.

Tässä tutkimuksessa havaittiin, että pidemmän mittausajan ansiosta yhteys verinäytteistä mitattaviin terveysmuuttujiin oli paremmin havaittavissa kuin, jos liikemittarimittaus olisi kestänyt vain viikon.

– Tämä voi johtua siitä, että ihmisten liikunta-aktiivisuus todellisuudessa vaihtelee viikosta toiseen, Sjöros selittää.

– Sitä on kuitenkin hyvin vaikea osoittaa tähänastisten tutkimusten perusteella, joten nyt tarvittaisiin paljon lisää tutkimuksia, jossa on tehty pidempiä liikemittarimittauksia, Sjöros kuvailee.

Tutkimus on julkaistu International Journal of Environmental Research and Public Health -lehdessä.

Lisätiedot
Tanja Sjöros, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto

Alkuperäisjulkaisu
Tanja Sjöros, Henri Vähä-Ypyä, Saara Laine, Taru Garthwaite, Eliisa Löyttyniemi, Harri Sievänen, Kari K. Kalliokoski, Juhani Knuuti, Tommi Vasankari, Ilkka H. A. Heinonen. Influence of the Duration and Timing of Data Collection on Accelerometer-Measured Physical Activity, Sedentary Time and Associated Insulin Resistance. Int. J. Environ. Res. Public Health 2021, 18(9), 4950; https://doi.org/10.3390/ijerph18094950

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan