TUTKITTUA TIETOA SUOMESTA
Pipsa Tuomisen väitöstutkimuksessa selvitettiin musiikkiliikuntavideoiden ja musiikkimatolla tapahtuvan liikkumisen vaikutuksia alle kouluikäisten lasten liikemittarilla mitattuun paikallaanoloon ja liikkumiseen. Tulosten mukaan lapset, jotka noudattivat tutkimuksessa annettuja harjoitteluohjeita, vähensivät paikallaanoloaan ja lisäsivät reipasta ja rasittavaa liikkumistaan lähtötilanteeseen verrattuna. Äitien musiikkitausta, esimerkiksi laulaminen, soittaminen tai tanssiminen vaikutti positiivisesti lasten kevyen fyysisen aktiivisuuden määrään.
Aktiivinen liikkuminen ja liiallisen paikallaanolon välttäminen tukevat lasten tervettä kasvua ja kehitystä. Musiikin käytön on havaittu lisäävän fyysisen aktiivisuuden määrää ja intensiteettiä sekä parantavan lasten motorisia taitoja. Lisäksi musiikki voi tukea käyttäytymisen muutosta edistämällä osallistumista ja harjoitteluun sitoutumista.
Väitöstutkimuksen tulokset tuovat uutta tietoa 4–7-vuotiaiden lasten liikkumisesta, sillä aikaisemmin ei ole tutkittu vaikuttavatko esimerkiksi perheen musiikkiharrastukset musiikkiliikunnan käyttöön kotona.
Liikemittarilla mitattuna keskimääräiset muutokset lasten paikallaanolossa ja fyysisessä aktiivisuudessa olivat pieniä ja erot liikkumisen määrässä vaihtelivat perheiden välillä.
– Lapset, joiden äidit motivoituivat ainakin kohtalaisesti musiikkiliikuntavideoilla käytetystä musiikista, lisäsivät reipasta ja rasittavaa liikkumistaan todennäköisemmin kuin lapset, joiden äidit suhtautuivat käytettyyn musiikkiin neutraalisti, Tuominen kertoo.
– Nämä ovat tärkeitä huomioita, koska pienikin lisäys fyysisessä aktiivisuudessa vaikuttaa positiivisesti lasten kasvuun ja kehitykseen, Tuominen painottaa.
– Perheiden aikaisempi musiikki- ja liikkumistausta pitäisi paremmin huomioida musiikkiliikuntaa käytettäessä, hän jatkaa.
Perheeltä saatu rohkaisu tärkeässä roolissa liikkumisen taustalla
Lasten omat musiikkiharrastukset eivät vaikuttaneet liikemittarilla mitattuun paikallaanoloon tai liikkumiseen. Lapset käyttivät musiikkimattoa keskimäärin kaksi kertaa viikossa noin 15 minuuttia kerrallaan, mutta erot maton käytössä olivat suuria lasten välillä.
Lapset, jotka osallistuivat päiväkodissa musiikkiryhmään tai harrastivat soittamista tai tanssimista, käyttivät musiikkimattoa enemmän ja intensiivisemmin kuin lapset, joilla ei ollut musiikkitaustaa. Lisäksi lasten positiiviset kokemukset perheeltä saadusta rohkaisusta lisäsivät itseraportoitua fyysistä aktiivisuutta.
– Erityisesti sellaisille lapsille, jotka liikkuvat vähän, omalta perheeltä saatu kannustus edesauttaa positiivisten liikkumiskokemusten syntymistä, Tuominen toteaa.
Tutkimus pohjautuu kahteen aineistoon
Väitöskirja ja sen osajulkaisut muodostuvat kahdesta tutkimusaineistosta. Moving Sound on UKK-instituutin hallinnoima, Pirkanmaan alueella vuosina 2014–2016 toteutettu satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Tutkimuksessa seurattiin musiikkiliikuntavideoiden vaikutusta äiti–lapsi-parien liikemittarilla mitattuun paikallaanoloon ja fyysiseen aktiivisuuteen. Moving Sound -tutkimuksen aineisto koottiin osana NELLI-hankkeen (Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa) seurantatutkimusta.
Step into Music! on toistomittauksiin perustuva pilottitutkimus, joka toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksen kanssa vuosina 2017–2018. Tutkimuksessa seurattiin musiikkimattoa käyttäneiden perheiden liikemittarilla mitattua ja itseraportoitua paikallaanoloa ja fyysistä aktiivisuutta sekä näissä tapahtuneita muutoksia tutkimusjakson aikana. Tulosten analysoinnissa käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä.
FM, TtM Pipsa Tuomisen liikuntalääketieteen väitöskirjan ”Music-based Exercise Activities for Children, Effects on Sedentary Behavior, Physical Activity, Intervention Implementation, and Enjoyment” tarkastustilaisuus pidetään 21.5.2021 klo 12 Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-tuominen-210521.
Lue lisää: