Hyppää sisältöön

Liikuntavammojen ensiapu- ja hoito-ohje päivittyi – varhainen kuntoutus korostuu

Liikuntavammojen ensiapu- ja hoito-ohje on päivitetty. Uudessa ohjeistuksessa korostuvat vamman ensiapua seuraavien päivien kuntoutustoimet. Myös kylmähoidon ja tulehduskipulääkkeiden tarpeellisuutta urheiluvammojen tavanomaisessa hoidossa arvioidaan uudelta näkökannalta.

Uusi ohje mukailee British Journal of Sports Medicine -lehdessä julkaistua kansainvälistä pehmytkudosvammojen PEACE and LOVE -suositusta (1). Uusi ohjeistus korvaa aiemman kompressio–koho–kylmä (KKK) -ohjeistuksen.

Kompressio ja koho

Uudistuneessa ohjeistuksessa suositetaan edelleen vamma-alueen suojelua välittömästi vamman jälkeen välttämällä varausta tai rajoittamalla liikettä. Vamma-alue pyritään kohottamaan sydämen yläpuolelle ja kompressoimaan eli luomaan mekaaninen paine vamma-alueen ympärille kudoksensisäisen verenvuodon vähentämiseksi.

Kylmää vain harkiten

Kylmähoitoa ei suositella enää välttämättömänä ensiaputoimena, koska näyttö sen tehosta on osoittautunut pehmytkudosvammojen hoidossa vaatimattomaksi (2, 3).

Myös kylmähoidon mahdollisesti haitalliset vaikutukset kudosten paranemiseen yhdistetyssä tulehdusreaktiossa ja vamma-alueen verenkierron palautumisessa ohjaavat suositusta kylmähoidon harkitsevampaan käyttöön (4, 5). Näyttö kylmähoidon haitoista on kuitenkin vähäistä ja perustuu lähinnä hiirillä tehtyihin kokeisiin (6).

Kylmähoitoa voidaan siis jatkossakin käyttää harkiten esimerkiksi vamman kivunhoidossa paremman aktiivisen kuntouttamisen mahdollistajana.

Kivunlievitykseen parasetamolia

Uudessa ohjeistuksessa suositellaan käyttämään ensisijaisena kipulääkityksenä urheiluvamman jälkeen parasetamolia tulehduskipulääkkeiden sijaan. Parasetamolin teho pehmytkudosvammoissa on yhtäläinen tulehduskipulääkkeisiin verrattuna, ja parasetamolin käyttöön liittyy vähemmän haittoja (7, 8).

Kirjallisuudessa on myös esitetty huolta siitä, että tulehduskipulääkkeiden käyttö etenkin suurina annoksina saattaisi haitata vamman paranemista hillitsemällä kehon luonnollista tulehdusprosessia (9). Tutkimusnäyttö tämän suhteen on kuitenkin hyvin rajallista ja paranemiseen liittyviä haittoja on havaittu tähän mennessä vain reseptillä saatavilla koksibiryhmän tulehduskipulääkkeillä (10).

Varhainen kuormitus ja kuntoutus tärkeässä roolissa

Kuormituksen aloittamista suositellaan vammaa seuraavina päivinä heti oireiden salliessa. Kuormittaminen nopeuttaa vamman paranemista ja parantaa vamma-alueen rasituksensietoa (11). Aerobisen harjoittelun aloittaminen vamman mahdollistaessa parantaa normaalin verenkierron palautumista vamma-alueelle.

Aerobisen harjoittelun lisäksi on heti kuntoutumisen alkuvaiheessa hyvä aloittaa uusia vammoja ehkäisevä neuromotorinen harjoittelu (12). Aktiiviseen harjoitteluun perustuva kuntouttaminen on passiivisia hoitomuotoja tehokkaampaa.

Kirjoittaja 

Olli Kattilakoski, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri, Tampereen Urheilulääkäriasema / UKK-instituutti 

Lähdeluettelo

Dubois B, Esculier J-F. Soft-tissue injuries simply need PEACE and LOVE. Br J Sports Med 2020;54:72–73.

van den Bekerom MP, Struijs PA, Blankevoort L et al. What is the evidence for rest, ice, compression, and elevation therapy in the treatment of ankle sprains in adults? J Athl Train. 2012 Jul-Aug;47(4):435-43. 

Bleakley C, McDonough S, MacAuley D. The use of ice in the treatment of acute soft-tissue injury: a systematic review of randomized controlled trials. Am J Sports Med. 2004 Jan-Feb;32(1):251-61.

Singh DP, Barani Lonbani Z, Woodruff MA et al. (2017) Effects of Topical Icing on Inflammation, Angiogenesis, Revascularization, and Myofiber Regeneration in Skeletal Muscle Following Contusion Injury. Front. Physiol 2017;8:93

Takagi R, Fujita N, Arakawa T et al. Influence of icing on muscle regeneration after crush injury to skeletal muscles in rats. J Appl Physiol (1985). 2011 Feb;110(2):382-8.

Kwiecien SY, McHugh MP. The cold truth: the role of cryotherapy in the treatment of injury and recovery from exercise. European journal of applied physiology. 2021; Published online 20.4.2021.

Paoloni JA, Milne C, Orchard J et al. Non-steroidal anti-inflammatory drugs in sports medicine: guidelines for practical but sensible use. British Journal of Sports Medicine. 2009;43(11):863–5.

Jones P, Lamdin R, Dalziel SR. Oral non-steroidal anti-inflammatory drugs versus other oral analgesic agents for acute soft tissue injury. Cochrane Database Syst Rev. 2020 Aug 12;8(8):CD007789.

Stovitz SD, Johnson RJ. NSAIDs and Musculoskeletal Treatment: What is the Clinical Evidence? The Physician and sportsmedicine. 2003;31(1):35–52.

Ghosh N, Kolade OO, Shontz E, Rosenthal Y, Zuckerman JD, Bosco JA 3rd, Virk MS. Nonsteroidal Anti-Inflammatory Drugs (NSAIDs) and Their Effect on Musculoskeletal Soft-Tissue Healing: A Scoping Review. JBJS Rev. 2019 Dec;7(12):e4.

Khan KM, Scott A. Mechanotherapy: how physical therapists’ prescription of exercise promotes tissue repair. Br J Sports Med 2009;43:247–52.

Vuurberg G, Hoorntje A, Wink LM, et al. Diagnosis, treatment and prevention of ankle sprains: update of an evidence-based clinical guideline. Br J Sports Med 2018;52:956.

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan