UKK-instituutin Henri Vähä-Ypyä ylsi neljännelle sijalle Vuoden 2018 liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailussa. Lisäksi Mari Leppänen sai kunniamaininnan e-posteristaan.
XXVI Liikuntalääketieteen päivillä Helsingissä jaettiin keskiviikkoiltana palkintoja ja kunniamainintoja. Vuoden 2018 liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun voitti Heikki Sarin. Sarin tutki tutkimusryhmänsä kanssa pitkittyneen energiavajeen ja intensiivisen harjoittelun vaikutusta immunosupressioreitteihin nuorilla fitness-urheilijoilla. Vuoden nuoreksi liikuntalääketieteen tutkijaksi valittu Jatta Salmela selvitti ruokavaliossa ja vapaa-ajan liikunnassa tapahtuvien muutosten yhteyksiä työnantajalle aiheutuviin sairauspoissaolojen kustannuksiin.
”Paras keino välttää liikuntaa on hankkia hyvä kunto”
Samaisessa kilpailussa neljänneksi yltänyt UKK-instituutin Henri Vähä-Ypyä vertaili liikkumisen kertymistä absoluuttisesti ja suhteellisesti. Liikemittareilla tehtävissä fyysisen aktiivisuuden mittauksissa hyödynnetään usein reippaan ja rasittavan liikkumisen absoluuttisia rajoja, jotka eivät kuitenkaan huomioi henkilön kuntotasoa. Suositeltavaa olisikin käyttää esimerkiksi henkilön mitattuun aerobiseen kuntoon perustuvia suhteellisia rajoja liikunnalle.
Vähä-Ypyän tutkittavina oli 1162 Terveys 2011 -tutkimukseen osallistunutta työikäistä henkilöä. Tutkittavat käyttivät viikon ajan kiihtyvyysmittaria ja tekivät 6 minuutin kävelytestin, jonka perusteella arvioitiin tutkittavien maksimaalinen hapenottokyky (VO₂max) sekä suhteelliset rajat reippaalle ja rasittavalle liikunnalle. Liikunnan kertymistä tarkasteltiin erimittaisista pätkistä.
Tutkimuksen tulokset paljastavat, että hyväkuntoiset liikkuivat odotetusti eniten käytettäessä absoluuttisia rajoja. Suhteellisilla rajoilla huonokuntoiset taas harrastivat eniten reipasta ja rasittavaa liikuntaa, ja suurin ero kertyi lyhyistä pätkistä: huonokuntoinen työskenteli jo arjen askareissa reippaan tai rasittavan liikunnan tasolla. Pitkäkestoinen liikunta puolestaan vaikuttaisi joko vaativan tai kehittävän hyvää kuntoa.
”3/20 junnufutaajaa raportoi rasitusvamman joka viikko”
Liikuntalääketieteen päivillä jaettiin myös kunniamainintoja e-postereista. Yksi kunniamaininnan saaneista on Tampereen Urheilulääkäriaseman ja UKK-instituutin Mari Leppänen, joka kertoi e-posterisessiossaan jalkapalloa harrastavien lasten rasitusvammojen esiintyvyydestä. Leppäselle kunniamaininta oli kolmas peräkkäinen, sillä hänet palkittiin myös viime ja toissa vuonna.
Leppäsen tutkimukseen osallistui 733 juniorijalkapalloilijaa kymmenestä seurasta ympäri Suomen. Tutkimukseen osallistuville pelaajille sattuvia jalkapallovammoja seurattiin 20 viikon ajan viikoittaisella tekstiviestikyselyllä. Vamman saaneeseen pelaajaan ja/tai tämän huoltajaan oltiin yhteydessä puhelimitse seuraavan viikon aikana.
Tutkimuksessa havaittiin, että rasitusvammat ovat jopa luultua yleisempiä jalkapalloa harrastavilla lapsilla. Seurannan aikana 47 % tutkimukseen osallistuneista pelaajista raportoi vähintään yhdestä rasitusvammasta, ja joka viikko rasitusvammasta kärsi 13 % pelaajista. Lisäksi 31 % raportoi seurannan aikana vähintään yhdestä vakavasta rasitusvammasta. Yleisimmin vaivat kohdistuivat alaraajoihin ja polveen.
Liikuntalääketieteen päivät järjestetään 14.–15.11.2018. Päivien etenemisestä raportoidaan UKK-instituutin sekä järjestävän tahon, Liikuntatieteellisen Seuran, viestintäkanavilla. Sosiaalisen median puolella kannattaa seurata tunnisteita #LLTP18 ja #liikuntalääketiede. Luentodioja ja muita oheisaineistoja voi selailla sähköisessä materiaalikansiossa.
Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus
Liikuntatieteellinen Seura (LTS) järjestää vuosittain liikuntalääketieteen alan tutkijoille kilpailun, jossa valitaan Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus. Kilpailuun voi osallistua kuluvan vuoden aikana julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntalääketieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. Tänä vuonna kilpailuun osallistui yhteensä 55 tutkimusta, joista finaaliin valittiin seuraavat neljä:
Kaisu M. Kaikkonen: Liikunta yhdistettynä elintapaohjaukseen tehokkainta vaikean lihavuuden hoidossa – Kolmen vuoden satunnaistettu, kontrolloitu interventio
Jatta Salmela: Ruokavaliossa ja vapaa-ajan liikunnassa tapahtuvien muutosten yhteydet työnantajalle aiheutuviin lyhyiden sairauspoissaolojen kustannuksiin
Heikki V. Sarin: Pitkittyneen energiavajeen ja intensiivisen harjoittelun vaikutus immunosupressioreitteihin – systeemibiologinen tutkimus
Henri Vähä-Ypyä: Huonokuntoiset harrastavat eniten reipasta ja rasittavaa liikuntaa!
15.11.2018