UKK-instituutin NURSE-tutkimus oli kattavasti esillä kymmenettä kertaa järjestetyssä tapahtumassa Belgian Antwerpenissä.
Selkätutkimuksen maailmankongresseja on järjestetty 30 vuoden ajan, kolmen vuoden välein ympäri maailmaa. Kongressi kerää yhteen selkäkivusta kiinnostuneita tutkijoita ja käytännön toimijoita jakamaan uusinta tietoa selkäkivun syistä, riskitekijöistä, anatomiasta, mittausmenetelmistä, hoitosuosituksista, harjoitusmuodoista, uusista kokeellisista tutkimuksista ja hoitomenetelmistä.
Kymmenes selkätutkimuksen maailmankongressi (X World Congress on Low Back and Pelvic Girdle Pain) järjestettiin 28.–31.10.2019 Belgiassa, Antwerpenissa. Kohtuullinen välimatka mahdollisti matkustamisen, ja suomalaisiakin oli kongressissa kohtuullinen määrä. Kaikkiaan osallistujia oli noin 700, 45 eri maasta.
Kuva 1. Kongressihalli Antwerpenin keskustassa.
Tutkittua tietoa selkäkivun syistä ja hoidosta
Nelipäiväisessä kongressissa tuntimääräisesti eniten esityksiä oli motorisesta kontrollista, joka häiriintyy selkäkivussa. Muut aiheet käsittelivät anatomiaa ja biomekaniikkaa, epidemiologiaa ja selkäkivun syitä, hoitolinjoja – myös itsehoitoa, ennaltaehkäisyä ja neuvontaa, liikuntaharjoittelua ja fasciaa. Erilliset sessiot pidettiin myös selkäkirurgialle sekä lantiorenkaan ja lantionpohjan ongelmille.
Tulehduksen merkitystä selkäkipujen paranemisprosessissa käsittelivät useat esiintyjät, mm. australialainen Paul Hodges ja tanskalainen Hanne Albert. Tulehdus selkäkivun akuutissa vaiheessa ei ole vaarallinen, vaan elimistö hoitaa sen avulla itse itseään. Akuutin kipuvaiheen jälkeen selkäkipuun liittyy muutoksia lihasten rakenteessa eivätkä ne korjaannu itsekseen, ilman harjoittelua.
Isossa roolissa kongressissa oli arvostetussa Lancet-lehdessä vuosi sitten julkaistu Low Back Pain -sarja, jossa on koottu laajasti tämänhetkinen tietämys vaikuttavasta selkäkivun hoidosta, kuntoutuksesta ja ehkäisystä. Tutkimustietoon pohjautuvat suositukset eivät kuitenkaan toteudu käytännön työssä. Yksi sarjan kirjoittajista, Jan Hartvigsen, painotti puheenvuorossaan voimakkaasti sitä, kuinka haitalliset toimenpiteet, ohjeet ja hoidot pitää lopettaa. Näitä ovat mm. turhat kuvantamistoimenpiteet, opiaatit ja passiiviset hoidot.
Viisi esitystä UKK-instituutin NURSE-tutkimuksesta
UKK-instituutin NURSE-tutkimuksesta (hoitohenkilöstön selkävaivojen varhaiskuntoutustutkimus) valittiin kongressiin melko tiukan seulan läpi kolme suullista ja kaksi posteriesitystä. Neljättä kertaa kongressiin osallistuneella Jaana Sunilla oli pääsessiossa esitys NURSE-tutkimuksen tuloksista ja kustannusvaikuttavuudesta pitkäaikaisseurannassa. Toista kertaa osallistuneella Annika Taulaniemellä oli sekä suullinen esitys (pilatestyyppisen lihaskuntoharjoittelun vaikutuksista kipuun, selän liikehallintaan ja kuntotekijöihin) että posteri (harjoitteluaktiivisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja harjoittelun vaikutuksista liikkumiseen liittyvään pelkoon).
Kuva 2. Jaana Suni esittelee NURSE-tutkimusta.
Kongressimatkalla oli mukana myös NURSE-tutkimusryhmän jäseniä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Tiina Kaistilan suullisessa esityksessä tarkasteltiin hoitohenkilöstön kuntotekijöiden, depressio-oireiden, pelkokäyttäytymisen ja stressin yhteyksiä hoitohenkilöstön objektiivisesti mitatun päivittäisen kuormittumisen yhteyksiä. Tarja Virkkusen posterissa esiteltiin puolestaan hoitohenkilöstön monikipuisuuden, depressio-oireiden ja unihäiriöiden yhteyksiä elämänlaatuun ja työkykyyn.
Uudet tiedot heti käyttöön Oma selkä -ohjelmassa
Exercise-rinnakkaissessio kesti 4,5 tuntia, ja järjestäjien mukaan siihen oli lähetetty kaikkein eniten esityksiä, yhteensä 150. Näistä mukaan valittiin joka kymmenes eli pääsy esittämään NURSE-tutkimuksen liikuntaintervention tuloksia oli jo sinällään saavutus. Toisaalta juuri tämän aihepiirin esitysten suuri määrä kuvaa sitä, mitä selkätutkimuksessa pidetään tällä hetkellä tärkeänä ja kiinnostavana: liikuntaharjoittelua (exercise). Suuri osa sessioon hyväksymättömistä esityksistä esitettiin kuitenkin postereina, joita oli esillä 175.
Kuva 3. Annika Taulaniemi ja NURSE-tutkimus posterinäyttelyssä (kuvalähde: kongressin Facebook-sivu).
Kongressin esitykset vahvistivat käsitystä selkäneuvonnan ja selän terveyttä tukevan lihaskuntoharjoittelun merkityksestä selkäkipujen hallinnassa. Osallistumisen myötä saatuja tietoja ja taitoja onkin jo hyödynnetty loppuvuoden ajan työstetyssä Oma selkä -ohjelmassa. Oma selkä -kokonaisuus on suunnattu alaselkäkipuisille ja se tarjoaa vinkkejä ja ohjeita arkielämään ja liikkumiseen. Ohjelma avautuu UKK-instituutin verkkosivuille joulukuussa 2019. Sisällöt täydentyvät edelleen ensi vuoden puolella.
Jutun pääkuva: Annika Taulaniemi posteriesityksensä parissa.
Lue lisää:
NURSE-tutkimus (UKK-instituutin tutkimushakemisto)
Selkätutkimuksen maailmankongressin kotisivut (englanniksi)
Low back pain (Lancet 22.3.2018)
4.12.2019