Tutkimusryhmä selvitti systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla liikuntaharjoittelun vaikutuksia muistisairaiden ikäihmisten kognitiiviseen ja fyysiseen toimintakykyyn. Tulosten mukaan liikuntaharjoittelu parantaa muistisairaan fyysistä toimintakykyä ja mielialaa sekä vähentää muistisairaudesta aiheutuvia käyttäytymisen muutoksia. Vaikka liikuntaharjoittelulla ei ole ollut systemaattisesti vaikutuksia kognitiiviseen toimintakykyyn, harjoitteisiin kannattaa sisällyttää sydämen sykettä nostattavia harjoitteita.
Säännöllinen monipuolinen liikuntaharjoittelu on tärkeää osa muistisairaan hoitoa ja kuntoutusta. Liikuntaharjoittelu kuuluu tärkeänä osana myös muistisairaan iäkkään kaatumisten ehkäisyyn. Harjoittelun spesifiys korostuu muistisairaallakin; kävelykyky paranee kävelyharjoitteilla ja päivittäinen toimintakyky monipuolisella päivittäisten toimintojen treenaamisella. Harjoittelu rauhoittaa myös mieltä ja parantaa unen laatua.
Muistisairaus on yli 50 miljoonalla henkilöllä maailmassa
Muistisauraus heikentää toimintakykyä ja elämänlaatua yli 50 miljoonan ihmisen elämässä. Suomessa muistisairauksia on diagnosoitu yli 150 000 henkilöllä. Yleisin muistisairaus on Alzheimerin sairaus. Muistisairaus yleistyy ikääntymisen myötä ja se voi heikentää oleellisesti myös muistisairaan läheisiä. Vuonna 2050 muistisairauksien on ennustettu kolminkertaistuvan nykyisestä. Muistisairaudet lisäävät merkittävästi riskiä kaatumisille ja kaatumisvammoille.
Muistisairaat ovat innokkaita harjoittelijoita
Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen hyväksyttiin 16 satunnaistettua ja kontrolloitua interventiotutkimusta 13 eri maasta (1). Interventioihin osallistui yhteensä 2085 muistisairasta, joiden keski-ikä vaihteli 69–88 vuoden välillä. Harjoitteina käytettiin kestävyysharjoittelua tai kestävyysharjoittelun ja voimaharjoittelun yhdistelmää (7 interventiota), monipuolista liikuntaharjoittelua (5 interventioita) sekä liikuntaharjoittelun ja kognitiivisen harjoittelun yhdistelmiä (4 interventiota). Yhden harjoituskerran pituus vaihteli 15–90 minuutin välillä ja harjoitteita tehtiin 2–7 kertaa viikossa. Interventioiden kesto vaihteli yhdeksästä viikosta 15 kuukauteen. Harjoitteluun osallistuneiden osallistumisaktiivisuus vaihteli 55–93 prosentin välillä.
Monipuolista liikuntaharjoittelua ja sydämen sykkeen nostamista
Tulosten perusteella liikuntaharjoittelu edistää muistisairaan ikäihmisen liikkumiskykyä, parantaa fyysistä kuntoa, toimintakykyä ja tasapainoa sekä lisää kävelymatkan pituutta ja lihasvoimaa. Harjoittelu parantaa myös muistisairaan mielialaa ja unen laatua sekä vähentää muistisairaudesta aiheutuvia muutoksia käyttäytymisessä. Millään harjoittelukombinaatiolla ei kuitenkaan ollut systemaattisesti huonontavaa tai parantavaa vaikutusta muistisairaan ikäihmisen kognitiiviseen toimintakykyyn. Tulokset ovat linjassa toisen systemaattisen katsauksen kanssa (2). Liikuntaharjoittelu saattaa kuitenkin hidastaa kognitiivisen kyvykkyyden laskua. On kuitenkin olemassa näyttöä myös siitä, että monipuolinen liikuntaharjoittelu parantaa muistisairaan yleistä kognitiivista kyvykkyyttä (3, 4), ainakin mikäli harjoitteluohjelma sisältää myös sydämen sykettä nostavia harjoitteita (3).
Kognitiivinen lisäharjoittelu hidastaa päivittäisten toimintojen heikkenemistä
Katsauksessa verrattiin erilaisten harjoittelumuotojen vaikutuksia eri toimintakyvyn osa-alueisiin. Kestävyysharjoittelun tai kestävyysharjoittelun ja voimaharjoittelun yhdistelmillä parannettiin fyysistä suorituskykyä, mutta aerobinen harjoittelu ei lisännyt kognitiivista kyvykkyyttä. Tulosten mukaan kestävyysharjoittelu on turvallista, kun harjoittelun voimakkuutta seurataan esimerkiksi Borgin asteikolla. Monipuolisen liikuntaharjoittelun avulla osallistujien fyysinen suorituskyky ja päivittäinen toimintakyky paranivat. Liikuntaharjoittelun ja kognitiivisen harjoittelun yhdistelmillä pystyttiin puolestaan hidastamaan muistisairaan ikäihmisen päivittäisten toimintojen heikkenemistä.
Katsauksessa ei seurattu muistisairaiden ikäihmisten kaatumisia. Kaatumisten ehkäisyn maailmansuositus kannustaa hyödyntämään monipuolista liikuntaharjoittelua muistisairaan toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kaatumisten ehkäisyyn (5). Ikäihminen, jolla on muistisairaus osallistuu liikuntaharjoitteluun mahdollisuuksiensa mukaan. Hänen läheisensä ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita kaatumisia vähentävien toimenpiteiden onnistumisessa.
Tutkimusten referoija UKK-instituutin vanhempi tutkija, dosentti Maarit Piirtola
Alkuperäistutkimukset
- Liu L, Dong H, Jin X, Brooke-Wavell K. Tackling Dementia: A Systematic Review of Interventions Based on Physical Activity. J Geriatr Phys Ther. 2022 Oct-Dec 01;45(4):E169-E180. doi: 10.1519/JPT.0000000000000332.
- Steichele K, Keefer A, Dietzel N, Graessel E, Prokosch HU, Kolominsky-Rabas PL. The effects of exercise programs on cognition, activities of daily living, and neuropsychiatric symptoms in community-dwelling people with dementia-a systematic review. Alzheimers Res Ther. 2022 Jul 22;14(1):97. doi: 10.1186/s13195-022-01040-5.
- Venegas-Sanabria LC, Cavero-Redondo I, Martínez-Vizcaino V, Cano-Gutierrez CA, Álvarez-Bueno C. Effect of multicomponent exercise in cognitive impairment: a systematic review and meta-analysis. BMC Geriatr. 2022 Jul 25;22(1):617. doi: 10.1186/s12877-022-03302-1.
- Yan J, Li X, Guo X, Lin Y, Wang S, Cao Y, Lin H, Dai Y, Ding Y, Liu W. Effect of Multicomponent Exercise on Cognition, Physical Function and Activities of Daily Life in Older Adults With Dementia or Mild Cognitive Impairment: A Systematic Review and Meta-analysis. Arch Phys Med Rehabil. 2023 Dec;104(12):2092-2108. doi: 10.1016/j.apmr.2023.04.011.
- Montero-Odasso M ym. Task Force on Global Guidelines for Falls in Older Adults. World guidelines for falls prevention and management for older adults: a global initiative. Age and Ageing 2022:51;1-36. doi: 10.1093/ageing/afac205.