Hyppää sisältöön

Liikuntaharjoittelu eri muodoissaan edelleen keskeinen kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisykeino

Keskeinen sisältö 

Tuore Cochrane-katsaus vahvistaa käsitystä siitä, että liikuntaharjoittelu on keskeinen keino vähentää iäkkäiden kaatumisten ja kaatujien määrää sekä kaatumisvammoja. Tehokkaita harjoittelumuotoja ovat tasapainoharjoittelu sekä monipuolinen liikuntaharjoittelu, joka sisältää tasapainoharjoittelun lisäksi ainakin lihasvoimaharjoitteita. Näiden kuuluisikin sisältyä jokaisen ikäihmisen liikuntaohjelmaan. 

Tausta

Iäkkäiden henkilöiden kaatumiset ovat yleisiä ja ne aiheuttavat monenlaisia elämänlaatua ja psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia heikentäviä seurauksia. Liikunnan tiedetään olevan keskeinen kaatumisten ehkäisy keino etenkin kotona asuvilla ikäihmisille. Tutkimustiedon koko ajan lisääntyessä, tässä Cochrane-katsauksessa halutaan päivittää olemassa olevaa tietoa tarkastelemalla entistä syvällisemmin eri liikuntaharjoittelumuotojen vaikutuksia kaatumisiin, kaatumisvammoihin ja elämänlaatuun. 

Tutkimusasetelma 

Systemaattinen kirjallisuus katsaus ja meta-analyysi 

Menetelmät

Tutkimukseen otettiin mukaan satunnaistettuja ja kontrolloituja liikuntaharjoitteluinterventioita (RCT). Mukaan otetuista tutkimuksissa tutkittavien tuli olla pääsääntöisesti vähintään 60-vuotiaita kotona asuvia ikäihmisiä. Tutkittavat saivat olla myös palveluasumisen piirissä mikäli heille ei kuulunut päivittäisiä hoiva- ja kuntoutuspalveluita (vrt. palveluasuminen Suomessa). Katsauksesta poissuljettiin ne tutkimukset, jotka kohdistuivat tietylle potilasryhmälle, kuten Parkinsonin tautia sairastaville tai lonkkamurtuman saaneille. Tutkimushaku tehtiin yleisimmistä terveystutkimuksen tietokannoista ja rajattiin päättymään toukokuuhun 2018. 

Päämuuttujana oli kaatumisten määrä (rate of falls per person-year). Toissijaisina muuttujina tarkasteltiin kaatujien, erilaisten vammakaatujien (murtumat, sairaalahoitoa vaativat kaatumiset, terveydenhuollon kontaktia vaativat kaatumiset) määrää sekä elämänlaatua ja intervention haittavaikutuksista kärsineiden määrää. 

Tutkimusten laatu arvioitiin huolellisesti. Lisäksi tehtiin sensitiivisyys analyysit liittyen mm. mukaan otettujen tutkimusten tutkittavien ikään, kaatumisvaaraan, tutkimusten laadukkuuteen ja eri harjoitusmuotoihin. Harjoitusvaikutuksia arvioitiin esiintyvyyssuhteen (rate ratio, RaR) ja riskisuhteen (risk ratio, RR) avulla. Lopullisesti katsaukseen päätyi 108 RCT-tutkimusta, joissa oli yhteensä 23 407 tutkittavaa. Tutkimukset oli tehty 25 eri maassa. 

Päätulokset 

Liikuntaharjoittelu vähensi kaatumisten määrää kaiken kaikkiaan 23 % (RaR 0.77, 95 % luottamusväli (LV) 0.71 – 0.83, 59 tutkimusta, joissa 12 981 tutkittavaa). Kaatujien määrä väheni 15 % (RR 0.85, 95 % LV 0.81 – 0.89, 63 tutkimusta,13 518 tutkittavaa). Tutkimusnäyttö todettiin näiden osalta vahvaksi. 

Lisäksi hieman epävarmempaa näyttöä saatiin siitä, että liikuntaharjoittelu vähentää kaatumisten aiheuttamien A) murtujakaatujien määrää (RR 0.73, 95 % LV 0.56 – 0.95, 10 tutkimusta, 4 047 tutkittavaa) ja B) terveydenhuollon kontaktia vaativien vammakaatujien määrää (RR 0.61, 95 % LV 0.47 – 0.79, 5 tutkimusta, 1 019 tutkittavaa). 

Eri harjoittelumuotojen vertailussa nousivat esiin tasapainoharjoittelu sekä monipuolinen liikuntaharjoittelu, joka tyypillisesti on sisältänyt ainakin tasapainoa ja alaraajojen lihasvoimaa parantavaa liikuntaharjoittelua. Näyttö todettiin tasapainoharjoittelun osalta vahvaksi ja monipuolisen harjoittelun osalta kohtalaiseksi. 

Tasapainoharjoittelu vähensi kaatumisten määrää 24 % (RaR 0.76, 95 % LV 0.70 – 0.81, 39 tutkimusta, 7 920 tutkittavaa) ja kaatujien määrää 13 % (RR 0.87, 95 % LV 0.82 – 0.91, 37 tutkimusta, 8 288 tutkittavaa). Vielä parempi vaikutus saatiin silloin kun tasapainoharjoittelun toteutuksesta vastasi terveydenhuollon ammattilainen. Sen sijaan harjoittelun toteuttamisessa yksilö- tai ryhmäharjoitteluna ei ollut eroja. 

Monipuolinen liikuntaharjoittelu taas vähensi kaatumisten määrää 34 % (RaR 0.66, 95 % LV 0.50 – 0.88, 11 tutkimusta, 1 374 tutkittavaa) ja kaatujien määrää 22 % (RR 0.78, 95 % LV 0.64 – 0.96, 17 tutkimusta, 1 623). Myös tässä pientä lisähyötyä oli nähtävissä sillä, että harjoittelun toteutti terveydenhuollon ammattilainen. Lisäksi vaikutus oli hieman parempi niillä ikäihmisillä, jotka olivat kohonneessa kaatumisen vaarassa. 

Taichin osalta näyttö arvioitiin epävarmemmaksi etenkin kaatumisten määrän suhteen [kaatumiset: RaR 0.81 (0.67 – 0.99) ja kaatujat: RR 0.80 (0.70 – 0.91)] 

Johtopäätökset 

Tutkimusnäyttö siitä, että liikuntaharjoittelulla voidaan vähentää sekä kaatumisten että kaatujien määrää kotona asuvilla ikäihmisillä, on vahvaa. Tehokkaista harjoittelumuodoista nousivat esille edelleen sekä tasapainoharjoittelu että monipuolinen liikunta, joka sisältää ainakin tasapainoa ja lihasvoimaa parantavaa harjoittelua. Näiden kuuluisikin sisältyä jokaisen ikäihmisen liikuntaohjelmaan. 

Tutkimuksen toteuttamisen arviointi 

Tutkimus on laadukkaasti toteutettu laaja meta-analyysi. Uutta aiempiin meta-analyyseihin on se, että näytön vahvuutta (certainty of the evidence) arvioidaan tilastollisen merkitsevyyden lisäksi GRADE-näytön kautta. 

Referoitu tutkimus 

Sherrington C et al. Exercise for preventing falls in older people living in the community. Cochrane Database of Systematic Reviews 2019, Issue 1. Art. No.:CD012424. DOI: 10.1002/14651858.CD012424.pub2 
 
 

Avainsanat 

Iäkkäät, kaatumisten ehkäisy, kaatumisvammojen ehkäisy, liikunta 

Lyhennelmän laatija 

Saija Karinkanta 
projektipäällikkö, erikoistutkija  

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan