Tuoreen katsausartikkelin mukaan liikunnan avulla voidaan pienentää riskiä sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja leivittää masennuksen oireita. Masennuksen oireet vähenivät merkittävästi, jos liikunta aloitettiin 12 viikon kuluessa synnytyksestä. Riittävä määrä liikuntaa vähentämään masennusoireita on 80 minuuttia keskiraskasta liikuntaa viikossa jaettuna neljään kertaan minkä tahansa mieleisen liikuntamuodon parissa.
Synnytyksen jälkeen masennuksesta kärsii 10–15 prosenttia synnyttäneistä naisista. Synnytyksen jälkeisen masennuksen hoito on samansuuntaista kuin masennuksen hoito yleensäkin, sisältäen neuvolan antamaa tukea, psykoterapiaa tai lääkehoitoa (Depressio: Käypä hoito -suositus, 2024). Tuore systemaattinen katsaus ja meta-analyysi käsittelee liikunnan vaikutusta synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja ahdistukseen. Katsaustutkimuksessa selvitettiin, onko synnytyksen jälkeisen liikunnan aloittamisen hetkellä tai liikuntamuodolla vaikutusta masennuksen ja ahdistuksen oireisiin vuoden sisällä synnytyksestä. Kontrolliryhmänä toimi normaali synnytyksen jälkeinen hoito.
Mikä tahansa mieleinen liikuntamuoto on tehokasta vähentämään masennuksen oireita
Liikunta synnytyksen jälkeen pienensi riskiä sairastua masennukseen 40 prosentilla kontrolliryhmään verrattuna. Meta-analyysissä tutkimusten yhteenlaskettujen tulosten mukaan liikuntaa harjoittelevilla oli tilastollisesti merkitsevästi lievempiä masennuksen oireita verrattuna kontrolliryhmään, etenkin jos liikuntaharrastus aloitettiin synnytyksen jälkeen ennen viikkoa 12. Tutkimuksessa löydettiin, että 350 MET-minuuttia viikossa eli noin 80 minuuttia keskiraskasta liikuntaa jaettuna neljälle päivälle viikon aikana on riittävä määrä laskemaan masennuksen oireita. Muun muassa ripeä kävely tai lihaskuntoharjoittelu on keskiraskasta. Eri liikuntamuotojen vertailussa ei ollut merkittävää eroa, eikä sillä liikuttiinko ryhmässä vai yksin.
Näin tutkittiin
Sähköiset tietokannat haettiin tammikuuhun 2024 asti. Tutkimukset hyväksyttiin, jos suurin osa liikunnasta tapahtui synnytyksen jälkeen, mutta liikunta voitiin aloittaa jo ennen synnytystä. Katsaukseen hyväksyttiin 35 tutkimusta, joista 26 oli satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia ja 9 ei ollut satunnaistettuja. Liikuntakertojen määrä viikossa vaihteli tutkimuksissa 1–5 kerran välillä ja liikuntakerran kesto 15–90 minuutin välillä.
Tutkimuksen vahvuudet ja heikkoudet
Tutkimuksessa löydettiin, että ennen viikkoa 12 aloitettu liikunta on tehokkaampaa kuin 12 viikon jälkeen aloitettu liikunta verrattuna kontrolliryhmään. On kuitenkin huomioitava, että 12 viikon jälkeen aloitettuja tutkimuksia oli vain kaksi, kun taas ennen viikkoa 12 aloitettuja tutkimuksia oli yhteensä 10. Joissain liikuntamuodoissa oli mukana vain yksi tutkimus, joten vankkaa tulosta ei pysty osoittamaan, mutta näyttää siltä, että minkä tyyppinen liikunta tahansa on hyväksi.
Masennuksen esiintyvyyttä selvittäneitä satunnaistettuja tutkimuksia oli yhteensä kuusi (tutkittavien määrä 735 henkilöä), mikä on jo hyvä määrä. Liikunnan vaikutusta synnytyksen jälkeisen ahdistuksen oireisiin oli vain kaksi tutkimusta, ja ahdistuksen esiintyvyyttä ei tutkinut yksikään tutkimus, joten tästä ei pystytty tekemään johtopäätöksiä.
Neljässä satunnaistetussa tutkimuksessa masennuksen hoitoon voitiin käyttää lisäksi lääkehoitoa, yhdessä tutkimuksessa ei käytetty lääkehoitoa ja lopuissa tutkimuksissa lääkehoidon käytöstä ei raportoitu. Kuitenkin suurin osa tutkimuksista oli satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joten lääkkeiden käyttäjät jakautuivat todennäköisesti ryhmien kesken tasan.
Tutkimusartikkelin tiedot
Deprato A, Ruchat S, Ali MU, et al. Impact of postpartum physical activity on maternal depression and anxiety: a systematic review and meta-analysis. British Journal of Sports Medicine Published Online First: 05 November 2024. doi: 10.1136/bjsports-2024-108478
Lisätietoa masennuksesta
Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 15.11.2024). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Referoija
Janne Viiala, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri ja väitöskirjatutkija, Tampereen urheilulääkäriasema