Jo kevyt liikunta ehkäisee masennusta ja lyhyetkin liikuntapätkät lisäävät terveyttä ja koettua onnellisuutta.
Suomessa mielenterveysongelmien osuus on 26,5 % kaikista Kelan korvaamista yli 10 päivän sairauspoissaolopäivistä, ja näistä ongelmista masennus on yleisin sairauspoissaolon syy. Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen tietojen mukaan masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkemenot ovat Suomessa vuosittain yli 500 miljoonaa euroa ja sairauspäivärahakustannukset yli 100 miljoonaa euroa.
Säännöllisen liikunnan merkitystä masennuksen hoidossa ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi tulisi korostaa aikaisempaa voimakkaammin, sillä norjalaisen tutkimuksen mukaan 12 % masennusjaksoista olisi voitu estää 11 vuoden seurannan aikana, mikäli kaikki tutkimukseen osallistujat olisivat harrastaneet viikoittain liikuntaa vähintään tunnin päivässä.
Kevytkin liikunta ehkäisee masennusta
Edellä mainitun seurantatutkimuksen mukaan suurin osa liikunnan hyödyistä masennuksen ehkäisyssä saavutettiin melko kevyttehoisella liikunnalla. Liikunta ehkäisi masennusjaksoja riippumatta tutkittavien iästä, sukupuolesta tai liikunnan kestosta. Jännittyneisyyden tunteeseen liikunnalla ei sen sijaan ollut vaikutusta tutkimuksen mukaan.
Tulos myös kevyen liikunnan vaikuttavuudesta on rohkaiseva, sillä masentuneella kynnys liikunnan aloittamiseen on usein tavallista korkeampi. Toisaalta on yllättävää, että myös teholtaan kevyt liikunta vaikuttaa masennusta ehkäisevästi, sillä Yhdysvalloissa julkaistun raportin mukaan vasta vähintään kohtuutehoinen liikunta vähentää masennusta.
Masennus on kuitenkin monitekijäinen sairaus, jonka syntymiseen vaikuttavat paitsi biologiset myös psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Tästä syystä myös masennuksen ehkäisy poikkeaa hyvin paljon muista kansansairauksista, joiden riskiä vähintään kohtuutehoisen liikunnan tiedetään vähentävän.
Myös tieteelliseen näyttöön perustuva suomalaisen terveydenhuollon käyttöön räätälöity Käypä Hoito -suositus korostaa säännöllisen liikunnan myönteistä merkitystä etenkin lievässä masennuksessa, sillä liikunta ohjaa ajatukset pois masennuksesta ja tarvittaessa tarjoaa mahdollisuuden myös sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
Pienillä pyrähdyksillä kohti onnellisuutta
Liikunnan on todettu vaikuttavan myönteisesti myös päivittäiseen mielialaamme, sillä 15 Euroopan maata käsittävässä tutkimuksessa havaittiin liikunnan määrän olevan myönteisesti yhteydessä koettuun onnellisuuteen. Tutkimuksen perusteella oleellisinta on liikunnan viikoittainen kokonaismäärä, eikä se kuinka pitkään liikuntaa kerralla toteutetaan.
Uuden tutkimusnäytön perusteella myös lyhytkestoisella, jopa muutaman minuutin kestoisella liikunnalla on merkitystä terveyden kannalta, kunhan sitä kertyy riittävästi. Tällöin muutaman porrasvälin pyrähdyksillä, lyhytkestoisilla puutarhatöillä ja reipastahtisella imuroinnillakin on merkitystä, ei vain arjen pakollisina askareina vaan oman onnellisuuden kartuttajina.
Päivi Kolu
tutkija, UKK-instituutti
Lähteet
- Harvey SB, Øverland S, Hatch SL, Wessely S, Mykletun A, Hotopf M. Exercise and the Prevention of Depression: Results of the HUNT Cohort Study. Am J Psychiatry. 2018 Jan 1;175(1):28-36. doi: 10.1176/appi.ajp.2017.16111223.
- Kela. Tilastollinen vuosikirja 2016.
- Käypä hoito. Depressio. 2016.
- Käypä hoito. Liikunta on lääkettä. 2016.
- Physical Activity Guidelines Advisory Committee 2018. Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report. Washington, DC: US Department of Health and Human Services, 2018.
- Richards J, Jiang X, Kelly P, Chau J, Bauman A, Ding D. Don’t worry, be happy: cross-sectional associations between physical activity and happiness in 15 European countries. BMC Public Health. 2015 Jan 31;15:53. doi: 10.1186/s12889-015-1391-4.
16.5.2018