Liikunnan merkitystä pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa korostetaan Käypä hoito -suosituksessa. Päivitetty suositus julkistettiin Helsingin Lääkäripäivillä 15.1.2016.
Julkistamisen yhteydessä todettiin, että liikuntahoidon toteutumisessa terveydenhuollossa on edelleen parannettavaa. Lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuus on kysyä potilaan liikuntatottumuksista. Hoitavan ammattilaisen on myös tärkeää kirjata tiedot ja kannustaa liikkumaan varsinkin, jos liikunnan lisääminen on aiheellista jonkin sairauden vuoksi.
Käypä hoito -suosituksia terveydenhuoltoon laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Suosituksia ovat tekemässä terveydenhuollon asiantuntijat monelta alalta. Liikunta-suosituksen puheenjohtajana on toiminut professori Rainer Rauramaa Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitokselta.
Säännöllinen liikkuminen on tärkeää
Liikunnan avulla voidaan ehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa monia pitkäaikaissairauksia, kuten:
- kohonnutta verenpainetta
- lihavuutta
- tyypin 2 diabetesta
- sepelvaltimotautia
- sydämen vajaatoimintaa
- polven ja lonkan nivelrikkoa
- niska- ja alaselkäkipuja
- nivelreumaa
- keuhkoahtaumatautia
- astmaa
- masennusoireita
- monia syöpäsairauksia.
Liikunnan suositeltu määrä on kerrottu Liikuntapiirakassa ja yli 65-vuotiaiden liikuntapiirakassa. Tutustu Liikuntapiirakkaan.
Ennen liikunnan aloittamista ja harjoittelun aikana on tärkeää havaita tapaukset, joissa potilailla on uusia rasitukseen liittyviä oireita, ja ohjata heidät tarvittaessa jatkoarvioon. Riskien toteamiseksi liikunnan aloituksessa työryhmä on laatinut interaktiivisen kaavion.
Liikunta lievittää masennuksen oireita
Liikunta kohentaa mielialaa niin terveillä kuin masennusoireista kärsivillä. Liikunta vähentää masennusoireita kääntämällä huomion pois negatiivisista ajatuksista. Vaikutukset voidaan havaita jo yhden liikuntakerran jälkeen.
Muutaman kuukauden säännöllinen liikunta voi vähentää depressiivisiä oireita, kuten unettomuutta ja yleistä jaksamattomuutta. Liikuntaharjoittelu saattaa olla jopa yhtä vaikuttavaa kuin kognitiivinen terapia tai lääkehoito. Edelleen on kuitenkin epäselvää, minkälainen liikuntaohjelma tehokkaimmin vähentäisi oireita. Eniten positiivisia vaikutuksia on saatu siitä, että masentunut ihminen alkaa liikkua sellaisella tavalla, mikä häntä itseään eniten miellyttää. Näin liikunnan määrä oikeasti lisääntyy. Hampaat irvessä hölkkäämistä ei välttämättä tarvita, vaan rauhallinen luonnossa kävely joko ryhmässä tai yksin voi tuoda hyvää oloa.
Liikunta lievittää masennusoireita myös iäkkäillä ja toimintakyvyltään heikompikuntoisilla henkilöillä. Aiemmin vähän liikkuneiden iäkkäiden henkilöiden psyykkisen hyvinvoinnin parantamisessa saadaan edullisia vaikutuksia jo liikuntasuosituksia vähäisemmillä liikuntamäärillä, kuten kahdesti viikossa toistuvilla 45 minuutin kestoisilla liikuntaharjoituksilla.
Iäkkäänäkin aloitettu liikunta tuo terveyshyötyjä
Vielä iäkkäänäkin aloitettu liikunta hidastaa toiminnanvajausten kehittymistä ja parantaa itsenäistä suoriutumista. Säännöllinen kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta, kuten päivittäinen reipas kävely sekä lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu ja nivelten liikkuvuusharjoittelu, jotka voi toteuttaa kotivoimisteluna, ovat keskeisiä toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Liikunta hidastaa ikäihmisillä:
- lihaskatoa
- lihasvoiman, -tehon ja -kestävyyden pienenemistä
- luukatoa
- aerobisen kestävyyden huononemista
- notkeuden vähenemistä
- tasapainon ja kävelykyvyn huononemista.
Kaatumisten ehkäisemiseksi liikunnan pääpainon pitää olla jalkojen lihasvoimaa ja tasapainoa parantavassa harjoittelussa. Liikuntaharjoittelu saattaa lisäksi parantaa useita kognition osa-alueita dementiaan sairastumisriskissä olevilla tai siihen jo sairastuneilla.
Tutustu päivitettyyn Liikunnan Käypä hoito -suositukseen Käypä hoito -sivulla.
UKK-instituutista Liikunnan Käypä hoito -suositusta on ollut kirjoittamassa vanhempi tutkija Katriina Kukkonen-Harjula.
Liikkumisresepti
Liikkumisresepti on tarkoitettu liikuntaneuvonnan työkaluksi terveydenhuollon vastaanotolle. Sen avulla voidaan käydä läpi asiakkaan liikuntatottumuksia ja tehdä suunnitelma liikkumisen lisäämiseksi.
Tutustu Liikkumisreseptiin.
15.1.2016