TUTKITTUA TIETOA UKK-INSTITUUTISTA
Yleisesti käytetyt liikkumiskyselyt ovat kohtalaisen toistettavia ja antavat ryhmätasolla vertailukelpoista tietoa aikuisten liikkumisesta ja paikallaanolosta. Kyselyiden tuottama tieto poikkeaa kuitenkin merkittävästi liikemittarilla mitatusta tiedosta. Tämä selvisi UKK-instituutin tuoreessa julkaisussa, jossa selvitettiin suomenkielisten liikkumiskyselyiden (IPAQ-SF, EHIS-PAQ, GPAQ ja Eurobarometri) toistettavuutta ja pätevyyttä suhteessa toisiinsa ja liikemittarilla mitattuun liikkumiseen.
Vähäinen liikkuminen ja runsas istuminen ovat laajalti tunnistettuja kansanterveysongelmia. Väestön liikkumisen ja paikallaanolon ja niissä ilmenevien muutosten seuraamiseen tarvitaan luotettavia ja päteviä mittausmenetelmiä, jotka mahdollistavat säännöllisen väestötasoisen seurannan sekä liikkumisen edistämistoimien vaikuttavuuden arvioinnin.
Perinteisesti väestötasoiseen mittaamiseen on käytetty itseraportointiin perustuvia kyselyitä. Liikemittarit ovat yleistyneet tutkimuskäytössä, mutta kyselyitä käytetään edelleen laajasti. Läheskään kaikki käytettävät kyselyt tai niiden käännökset eivät kuitenkaan ole validoituja. Eniten käytetyt kyselyt EU:n alueella ovat International Physical Activity Questionnaire-Short Form (IPAQ-SF), Global Physical Activity Questionnaire (GPAQ), European Health Interview Survey-Physical Activity Questionnaire (EHIS-PAQ) ja Eurobarometri.
Tämän tutkimuksen mukaan kyselyiden toistettavuus vaihteli lähes kohtalaisesta hyvään. Paras toistettavuus oli GPAQ:lla, EHIS-PAQ:lla ja Eurobarometrilla. Kyselyt olivat myös kohtalaisen yhtäpitäviä toistensa kanssa istumisen ja rasittavan liikkumisen määrien arvioinnissa.
Samoin liikkumisen suosituksen täyttymisestä ne antoivat kohtalaisen yhtäpitäviä tuloksia. Paras yhtäpitävyys oli EHIS-PAQ:lla ja GPAQ:lla, EHIS-PAQ:lla ja Eurobarometrilla ja GPAQ:lla ja Eurobarometrillä.
Kyselyt ja mittarit kuvaavat eri ulottuvuuksia
Kyselyiden perusteella raportoitiin 40–90 minuuttia vähemmän istumista ja 27–81 minuuttia enemmän reipasta tai rasittavaa liikkumista kuin liikemittarilla mitattuna, joten kyselyt ja liikemittari eivät mittaa liikkumista tai istumista yhtenevästi.
Kyselyt ja mittarit kuvaavatkin liikkumisen ja paikallaanolon eri ulottuvuuksia; kyselyt kuvaavat vastaajan omaa kokemusta ja tulkintaa liikkumisesta ja paikallaanolosta. Ne tunnistavat liikkumisen ja paikallaanolon kontekstin ja tavan, kun liikemittari puolestaan mittaa tarkemmin kehon asentoa sekä liikkumisen ja paikallaanolon määrää, absoluuttista tehoa ja jaksotusta.
Moni asia vaikuttaa kyselyihin vastaamiseen
Vastaajan kuntotaso voi vaikuttaa kyselyihin vastaamiseen. Aiemmissa tutkimuksissa parempikuntoisten vastaajien on todettu yliraportoivan liikkumistaan vähemmän kuin heikompikuntoisten osallistujien. Kyselyissä liikkumisen tehon arviointi perustuu vastaajan omaan tulkintaan ja on suhteessa mm. hänen kuntotasoonsa ja terveydentilaansa. Lisäksi vastaajan sukupuolen, painon ja koulutuksen on aiemmissa tutkimuksissa todettu vaikuttavan kyselyvastauksiin.
Tässä tutkimuksessa käytetyillä kyselyillä on toisistaan hieman poikkeavat tarkasteluajanjaksot ja liikkumista ja paikallaanoloa kuvataan niissä hieman eri sanoituksin ja määritelmin, mikä vaikeuttaa kyselyiden vertailua ja heikentää vastausten yhtäpitävyyttä.
Näin tutkittiin
Tutkimus on osa European Union Physical Activity and Sport Monitoring project (EUPASMOS) -hanketta, jossa oli mukana 18 EU-maata. Aikuisten liikkumista ja paikallaanoloa selvitettiin osallistujamaissa yhdessä valituilla liikkumiskyselyillä sekä liikemittarilla.
Tämä tutkimus pohjautuu EUPASMOS-hankkeessa kerättyyn suomalaiseen aineistoon. Mukavuusotos suomalaisia, 19–79-vuotiaita aikuisia (n=62, 62 % naisia) täytti tutkimuksen kyselyt kaksi kertaa viikon välein ja käytti liikemittaria (UKK RM42) kyselyiden välillä olleiden seitsemän vuorokauden ajan. Kyselyt käännettiin tätä tutkimusta varten alkuperäisistä englanninkielisistä kyselyistä suomen kielelle kahdensuuntaista käännöstä käyttäen.
Julkaisun tiedot
Husu, P.; Vähä-Ypyä, H.; Tokola, K.; Sievänen, H.; Rocha, P.; Vasankari, T. Reliability and Validity of Self-Reported Questionnaires Assessing Physical Activity and Sedentary Behavior in Finland. Int. J. Environ. Res. Public Health 2024, 21, 686. https://doi.org/10.3390/ijerph21060686