TUTKITTUA TIETOA MAAILMALTA
Kansainvälinen meta-analyysi: Reilun puolen tunnin päivittäinen reipas liikkuminen heikentää paikallaanolon ja ennenaikaisen kuolleisuuden välistä yhteyttä.
Tulokset pähkinänkuoressa
Yhteensä yli 44 000 miestä ja naista (69,7 % naisia, keski-ikä 65,8 vuotta) seurattiin 4–14,5 vuotta ja tänä aikana 3451 osallistujaa kuoli (kuolleisuus 7,8 %). Osallistujat viettivät 8,5–10,5 tuntia päivässä paikallaan ja liikkuivat reippaasti tai rasittavasti 8–35 minuuttia päivässä.
Eniten liikkuvalla kolmanneksella paikallaanolon määrä ei lisännyt ennenaikaisen kuolleisuuden riskiä tilastollisesti merkitsevästi, mutta vähiten liikkuvalla kolmanneksella riski oli suurempi paikallaanolon määrästä riippumatta. Vähäinen liikkuminen yhdistettynä runsaaseen (yli 10,7 tuntia päivässä) paikallaanoloon lisäsi riskiä eniten. Eli ennenaikaisen kuolleisuuden riski oli suurin niillä, jotka liikkuivat vähän ja olivat paljon paikallaan.
Reipas tai rasittava liikkuminen pienensi kuolleisuusriskiä voimakkaammin kuin kokonaisliikkuminen. Keskimäärin 30–40 minuutin reipas tai rasittava liikkuminen päivittäin heikensi paikallaanolon ja kuolleisuuden välistä yhteyttä, mutta ei kokonaan poistanut sitä. Vähän (alle 8,5 tuntia päivässä) paikallaan olleilla jo 11 minuutin reipas tai rasittava liikkuminen päivittäin pienensi ennenaikaisen kuolleisuuden riskiä.
Tutkimuksen tausta ja tavoitteet
Vähäisen liikkumisen ja runsaan paikallaanolon tiedetään heikentävän terveyttä ja lisäävän ennenaikaisen kuolleisuuden riskiä. Aiemmissa kyselytietoihin perustuneissa tutkimuksissa on kuitenkin saatu vaihtelevia tuloksia siitä, kuinka suuri liikkumisen määrä riittää pienentämään runsaaseen paikallaanoloon liittyvää riskiä.
Yhdeksään prospektiiviseen kohorttitutkimukseen perustuvan meta-analyysin tavoitteena oli selvittää liikemittarilla mitatun liikkumisen ja paikallaanolon yhteyttä kuolleisuusriskiin. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, onko paikallaanolon ja kuolleisuuden välinen yhteys erilainen paljon ja vähän liikkuvilla. Liikkumista tarkasteltiin sekä kokonaisliikkumisajan että reippaan tai rasittavan liikkumisajan mukaisina kolmanneksina. Vastaavasti paikallaanolo luokiteltiin kolmanneksiin.
Meta-analyysi on tutkimus, jonka aineistona käytetään useita samaa aihetta tutkineita, tietyin kriteerein valittuja aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia. Tähän meta-analyysiin valittiin yhdeksän kohorttitutkimusta. Koska näissä tutkimuksissa liikkumista oli mitattu hieman toisistaan poikkeavin tavoin, tutkimusten aineistot yhdenmukaistettiin ennen meta-analyysin tekemistä prosessoimalla ja analysoimalla aineistot uudelleen.
Tutkimuksen vahvuudet ja heikkoudet
Vahvuuksia
- liikemittarin käyttö
- laaja aineisto
- aineistojen harmonisointi ennen meta-analyysia
- useiden mahdollisten sekoittavien tekijöiden huomioiminen
- seuranta-asetelma
Heikkouksia
- liikemittarimittaus pohjautui count-arvoihin
- liikemittaus vain valveilla ollessa
- aineistossa mukana vain 40 vuotta täyttäneitä henkilöitä, joten tuloksia ei voi yleistää nuorempaan väestöön
- osallistujien terveydentila ja muiden mahdollisten sekoittavien tekijöiden mittaaminen perustui kyselytietoihin
Alkuperäisjulkaisu
Ekelund, U., Tarp, J., Fagerland, M.W. ym. Joint associations of accelerometer-measured physical activity and sedentary time with all-cause mortality: a harmonised meta-analysis in more than 44 000 middle-aged and older individuals. Br J Sports Med 2020;54:1499–1506. doi:10.1136/bjsports-2020-103270
Referoija
erikoistutkija, TtT Pauliina Husu, UKK-instituutti