Monen lapsen ja nuoren fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi haitata arjessa jaksamista, selviää Valtion liikuntaneuvoston julkistamista kouluikäisten Move!-mittaustuloksista ja Puolustusvoimien kertomista varusmiesten kuntotesteistä. UKK-instituutin johtaja, professori Tommi Vasankari arvioi tulosten terveydellisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Huono kunto heikentää monen kouluikäisen hyvinvointia
Noin 40 prosentilla 5.- ja 8.-luokkaisista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arkisten toimien hoitamista ja jaksamista. Erityisesti keskivartalon lihaskunto on heikentynyt edellisvuoteen verrattuna. Kestävyyskunto on edelleen heikentynyt 8.-luokkalaisilla, mutta 5.-luokkalaisilla lasku näytti pysähtyneen.
Fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset toteutetaan 5.- ja 8.-luokkalaisille oppilaille osana peruskoulujen liikunnanopetusta. Mittaukset koostuvat kuudesta osiosta, jotka mittaavat kestävyyttä, nopeutta, voimaa, liikkuvuutta ja motorisia perustaitoja sekä havaintomotorisia taitoja. Valtakunnallisessa tiedonkeruussa raportoitiin tänä syksynä yli 107 000 oppilaan mittaustulokset.
Varusmiesten paino nousi koronavuonna
Varusmiesten kuntotesteillä arvioidaan kestävyyttä ja lihaskuntoa. Lisäksi testien yhteydessä mitataan kehon pituus ja paino. Tänä vuonna kahdessa saapumiserässä mitattiin lähes 20 000 nuoren miehen kuntotaso.
Varusmiesten aerobinen kunto on heikentynyt koko mittaushistorian aikana muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta. Varusmiesten palveluksen alussa suorittaman 12 minuutin juoksutestin keskiarvo oli tänä vuonna 2 376 metriä. Tulos on mittaushistorian toiseksi huonoin, huonoin tulos 2 358 metriä on vuodelta 2019.
Lihaskunnoltaan hyväkuntoisten osuus on viime vuosina hieman laskenut ja heikkokuntoisten osuus kasvanut. Kiitettävien ja hyvien tulosten osuus vuonna 2021 oli 32,7 prosenttia ja heikkojen tulosten osuus 23,3 prosenttia.
Kuntotilastot osoittavat, että varusmiesten kehon paino on kasvanut merkittävästi. Kehon keskipaino on noussut vajaassa 30 vuodessa 70,8 kilosta 78,7 kiloon. Tänä vuonna nousua tuli peräti 600 grammaa edelliseen vuoteen verrattuna.
Tulokset piirtävät ikäviä ennusmerkkejä
Vasankari yhdisteli julkistustilaisuudessa varusmiesten kuntotilaston ja KunnonKartta 2017 -väestötutkimuksen tuloksia ja piirsi näiden tietojen pohjalta kuvaa tulevasta.
Varusmiehen paino vuonna 1993 oli keskimäärin 70,8 kg. KunnonKartta-tutkimuksen mukaan 24 vuotta myöhemmin vuonna 2017 suomalaisen noin 44-vuotiaan miehen keskipaino oli noin 88 kg. Heistä 73 % oli ylipainoisia ja 24 % lihavia.
Vuonna 2021 varusmiehen keskipaino on 78,7 kg. Nykytietoon perustuvan arvion mukaan 24 vuoden kuluttua vuonna 2045 suomalaisen noin 44-vuotiaan miehen keskipaino on noin 95 kg. Heistä noin 88 % on ylipainoisia ja noin 55–60 % on lihavia.
Vuonna 1992 varusmiehen Cooperin testin tulos oli keskimäärin 2 632 metriä ja vuonna 2017 puolestaan 2 402 metriä eli 9 % huonompi. Kun 45-vuotiaan miehen kunto oli 39 ml/kg/min vuonna 2017, niin samalla vauhdilla 45-vuotiaan miehen kunto on 36.3 ml/kg/min vuonna 2042. Hän olisi nykyisen 55-vuotiaan miehen kunnossa, eli kunto heikkenisi 35 vuotta 25 vuoden aikana.
25 vuoden kuluttua parhaassa työiässä oleva 45-vuotias mies on siis 8 kg painavampi ja 9 % heikkokuntoisempi kuin nyt. Nykytilaan verrattuna hän on vähintään 55-vuotiaan kuntoinen ja suurella todennäköisyydellä lihava. Verrattuna nykyiseen 45-vuotiaaseen mieheen hän sairastaa hyvin todennäköisesti tyypin 2 diabetesta, hänen verenpaineensa on koholla ja hänen sepelvaltimotaudin riskinsä on kohonnut. Huonosta kunnosta, lihavuudesta ja lukuisista sairauksista johtuen hän ei todennäköisesti jaksa arkea eikä säily työelämässä 63-vuotiaaksi, puhumattakaan 68 vuoden tai korkeammasta iästä.
– Jos kestävyyskuntoa ei saada kehitettyä merkittävästi paremmaksi voivat työkykyongelmat kolkutella ovella jo aiemmin kuin nykyään, Vasankari tähdentää.
– Jos korona-ajan uusi normaali jää päälle, tulee edellä kuvattu muutos olemaan vielä nopeampi ja haastavampi, Vasankari lisää.
On toimittava kuin ilmastonmuutoksessa ja varmistettava heikoimmille paras tuki
Vasankari on huolissaan siitä, mihin nykyinen kehitys johtaa, ellei merkittävää muutosta saada aikaan. Tulosten julkistamistilaisuudessa Vasankari kuvaili länsimaista hyvinvointia haastavaksi vastustajaksi. Kunnon ja yleisen kansanterveyden kehittäminen vaatii hänen mukaansa lyhytaikaisten kampanjoiden sijaan poikkihallinnollista ja vaikuttavaa toimenpidepatteristoa.
Vasankari rinnasti tilanteen ilmastonmuutokseen. Lasten ja nuorten kunnon ja kehonkoostumuksen suunnan muuttamiseksi tarvitaan kaikkia hallinnonaloja tekemään yhtä aikaa samansuuntaisia toimenpiteitä. Vasankari korosti myös kaikkien päätösten arviointia liikkeen sekä lasten ja nuorten toimintakyvyn näkökulmasta. Muutoin voimme tehdä puolivahingossa päätöksiä, jotka vievät väärään suuntaan.
– Tarvitaan useita ja samanaikaisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat kymmenien ja satojen sijasta tuhansien ja satojentuhansien elämään. Pitäisi ratkaista, miten tuetaan ja autetaan kokonaisia ikäluokkia ja ensisijaisesti niitä, joilla on vaikeuksia toimintakykynsä ja hyvinvointinsa kanssa jo nyt, Vasankari selvensi Helsingin Sanomien haastattelussa 15.12.
Ohjenuoraksi Vasankari tarjosi urheilun juniorivalmennuksesta tuttua ajatusta: Pisimmältä takamatkalta lähtevät tarvitsevat parhaat valmentajat.
Vasankari kaipaa myös kannusteita ja liikunnallisen elämäntavan vahvaa hallinnollista tukemista esimerkiksi kaavoituksessa, jotta ”vahingossa liikkumisen riski kasvaa”. Hän haluaisi helpottaa kevyttä liikennettä kaupungeissa, jotta ihmiset kulkisivat suuremman osan arjen matkoistaan omin jaloin.
– Kansanterveys ja ilmastoteot kulkevat tässä kimpassa. Kun tehdään hyviä ilmastotekoja, monet niistä ovat aika hyviä myös fyysisen aktiivisuuden kannalta, Vasankari kertoo Ruotuväki-lehden uutisessa.
Hän arvioi, että jos tehdään isoja, vaikuttavia toimia, voisivat muutokset tapahtua nopeastikin. Jos taas ei tehdä mitään, kolmekymmentä vuotta jatkunut negatiivinen kierre luultavasti jatkuu.
– Vahingossa kunto ei nouse, ja vahingossa paino ei laske, Vasankari summaa.
Lähteet
- Valtion liikuntaneuvoston tiedote 15.12.2021 Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky huolestuttavalla tasolla
- Vasankarin puheenvuoro tulosten julkistustilaisuudessa 15.12.2021 Koululaisten ja varusmiesten fyysinen toimintakyky 2021
- Ylen uutinen 15.12.2021 Lasten ja nuorten kunto jatkaa laskuaan, mutta ilonaiheitakin on
- Ylen aamu haastattelu 15.12.2021 (Yle Areena) Lasten ja nuorten kuntotutkimuksen tuloksia
- Helsingin Sanomat 15.12.2021 Heikko kunto uhkaa koululaisten hyvinvointia – varusmiehet painavampia kuin koskaan
- Ruotuväkilehti 16.12.2021 Varusmiespalveluksen aloittavien kunto laskee edelleen
Tutustu tuloksiin
- Move!-mittaustulokset (Opetushallituksen Move!-sivusto)
- Varusmiesten kuntotilastot (Puolustusvoimien verkkosivut)