Nuoruuden urheiluharrastus tukee mielenterveyttä, mutta lisää nuuskan ja alkoholin käyttöä, kertoo tuore suomalaistutkimus.
Lapsuusajan liikunnalla ja aikuisiän hyvällä mielenterveydellä todettiin yhteys vastaajan iästä, koulutuksesta sekä nykyisistä liikuntatottumuksista huolimatta. Lapsuudessaan liikuntaa harrastaneet liikkuivat myös aikuisiällä enemmän.
Nämä ydintulokset käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) juuri julkaistusta tutkimuksesta, jossa myös UKK-instituutti oli mukana. Tutkimus perustuu uusimpaan Reserviläisten toimintakyky -tutkimusaineistoon. Tutkimukseen osallistui 680 iältään 20–35-vuotiasta miestä. Tulokset julkaistiin American Journal of Health Promotion -lehdessä joulukuussa 2017.
Lapsena ohjattua liikuntaa harrastaneet voivat aikuisena psyykkisesti paremmin
Tutkimustulokset osoittivat, että liikuntaharrastus 12-vuotiaana oli yhteydessä parempaan mielenterveyteen nuorena aikuisena.
– Lasten ja nuorten urheilu on tärkeä keino edistää väestön mielenterveyttä, sanoo erikoistutkija Kaija Appelqvist-Schmidlechner Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Erityisen tärkeäksi nähdään haasteellisissa olosuhteissa kasvavien lasten liikunnan harrastamisen tukeminen, kun perheen talous on tiukka.
Urheilun taso vaikuttaa sen mieltä suojaavaan vaikutukseen
Mitä intensiivisemmin tutkimukseen osallistuneet miehet harrastivat lapsena liikuntaa ja mitä korkeammalla tasolla he kilpailivat, sitä vähemmän he oireilivat psyykkisesti nuorena aikuisena.
– Kilpaurheilu opettaa lapsille tavoitteiden asettelua, sinnikkyyttä sekä keinoja selviytyä haastavista tilanteista. Samalla se vahvistaa lapsen itseluottamusta ja rakentaa mielenterveyden perustaa, Appelqvist-Schmidlechner tiivistää.
Urheiluyhteisöllä työsarkaa nuorten urheilijoiden nuuskaamisessa ja alkoholinkäytössä
Miehet, jotka olivat harrastaneet aktiivisesti liikuntaa lapsuudessaan, liikkuivat myös aikuisiässä enemmän. Toisaalta tutkimus kertoi, että lapsena kilpaurheilua harrastaneiden poikien runsas alkoholinkäyttö ja nuuskaaminen olivat muita yleisempää nuorena aikuisena. Tämä tulos on tutkijoiden mukaan huolestuttava.
Valmentajilla ja seuratoimijoilla on tärkeä tehtävä nuorten terveyskasvatuksessa. Tutkijat kehottavat seuroja ja valmentajia ottamaan kopin nuorten terveyskasvatuksesta ja brändäämään omaa päihteettömyyttään.
– Julistautua voi esimerkiksi nuuskattomaksi urheiluseuraksi, ehdottaa UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
Tutkijat suosittelevat, että seurat voisivat käyttää brändäyksessä menestyviä roolimalliurheilijoitaan, sillä esikuvilla on junioriurheilussa keskeinen merkitys.
Tutustu tutkimukseen
- Appelqvist-Schmidlechner K, Vaara J, Vasankari T, Häkkinen A, Mäntysaari, Kyröläinen H. Lapsuusajan kilpaurheilu suojaa psyykkiseltä oireilulta aikuisiällä. Tutkimuksesta tiiviisti 39/2017, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
- THL:n uutinen: Liikuntaharrastus lapsena suojaa mielenterveysoireilta aikuisena
- Kuntalehden uutinen: Nuorten urheiluharrastus tukee mielenterveyttä mutta lisää nuuskan käyttöä
10.1.2018