Tiedote EMBARGO 27.10.2020 klo 00.01
UKK-instituutti mittasi toukokuussa 2020 koulujen ollessa vielä etäopetuksessa ja seurojen lähitoiminnan ollessa tauolla perusopetusikäisten fyysistä aktiivisuutta 24/7-mittaavalla liikemittarilla. Saatuja tutkimustuloksia verrattiin vastaavalla tavalla mitattuihin kevään 2018 Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen liikemittarituloksiin.
– Liikemittaria käytti keväällä annettujen ohjeiden mukaisesti yhden viikon ajan 255 lasta ja nuorta 1.-, 3.-, 5.-, 7.- ja 9.-luokilta Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, kertoo UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari.
Erityisesti kouluaikana lasten ja nuorten askeleiden määrä romahti
– Koronakevään aikana lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus väheni merkittävästi, toteaa UKK-instituutin hallintojohtaja ja tohtorikoulutettava Anne-Mari Jussila.
Keskimäärin päivittäiset askeleet vähenivät noin 1000–3000 askelta päivässä iästä ja sukupuolesta riippuen LIITU 2018 -tuloksiin verrattuna. Suurin ero askelmäärissä oli nuorimmilla pojilla. Viikonloppuisin ei havaittu yhtä selkeitä muutoksia tutkimusmittausten välillä.
– Tämä johtuu pääosin siitä, että koronakeväänä lasten ja nuorten liikkumista eniten rajoittavat toimet, kuten koulupäivät etäopetuksessa ja tauolla ollut lähitilanteissa ohjattu liikunta, kohdistuivat voimakkaammin juuri arkipäiviin, Jussila kertoo.
Kuvattaessa lasten ja nuorten liikkumista tunti tunnilta, havaittiin, että suurimmat erot askelten määrässä LIITU 2018 -tutkimuksen ja koronakevään mittausten välillä nähtiin kello 07–14 välillä. Tuntia kohden laskettuna erot kevään 2018 ja koronakevään välillä vaihtelivat noin 200–800 askelta tuntia kohden.
– Eroja lasten ja nuorten askelten päiväkohtaisessa lukumäärässä näyttää siis selittävän erityisesti koulumatkojen ja koulupäivän aikaisen liikkumisen, kuten välituntien puute, Anne-Mari Jussila sanoo.
Pandemian rajoitustoimien sivuvaikutuksia tulisi pohtia tulevaisuudessa nykyistä laajemmin
Koronapandemian aiheuttama tilanne vaati keväällä ripeitä ja vaikuttavia toimenpiteitä infektion leviämisen pysäyttämiseksi. Näiden toimenpiteiden tarpeellisuutta ei voi mitenkään kiistää.
– Vaikuttaa siltä, että väestön terveyden suojelemiseksi tehdyt liikkumisen rajoittamisen toimet johtivat siihen mitä tavoiteltiin eli vähäisempään liikkumiseen. Edellisestä seuraa kuitenkin väistämättömästi myös liikkumisen vähentymisen haittavaikutuksia väestön terveyteen, erityisesti niiden riskiryhmien kohdalla, joille liikkuminen on terveyden ja toimintakyvyn kannalta äärimmäisen tärkeää, Tommi Vasankari pohtii.
– Tulevaisuudessa vastaavien rajoittamistoimien rinnalla tulisikin tarkastella myös niitä haittavaikutuksia, joita väestön liikkumista vähentävät toimet aiheuttavat ja pohtia samanaikaisesti keinoja tukea ja kannustaa väestöä liikkumaan tavoilla, jotka eivät samalla levitä infektiota, Vasankari päättää.
Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan -tutkimuskatsaus julkaistaan webinaarissa 27.10.2020
Valtion liikuntaneuvosto on koonnut Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan -tutkimuskatsauksen. Katsauksen toimittaja on FT, dosentti Marko Kantomaa Oulun yliopistosta.
UKK-instituutin perusopetusikäisten liikemittarimittausten tutkimusosio on osa tutkimuskatsausta (s. 14–17).
Katsaus julkistetaan TI 27.10. 2020 klo 9.30.
Lisätietoa julkistamistilaisuudesta ja ilmoittautumisohjeet
Katso tuntikuvaajat eri luokka-asteiden liikkumisesta koronakeväänä 2020 ja LIITU 2018 -tutkimuksessa.
Valtion liikuntaneuvoston teettämä tutkimuskatsaus julkaistiin 27.10.2020. Lue julkaisu kokonaisuudessaan:
Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan (toim. Marko Kantomaa)
Haastattelupyynnöt
Tommi Vasankari
johtaja, UKK-instituutti
p. 040 505 9157
Anne-Mari Jussila
hallinto- ja kehitysjohtaja, tohtorikoulutettava, UKK-instituutti
p. 044 288 2123