Vähintään 65-vuotiaiden ikäihmisten suhteellinen osuus väestöstä lisääntyy monissa maissa. Ikääntyminen tuo mukanaan myös psyykkisiä haasteita. Ne puolestaan kuormittavat terveydenhuoltoa ja heikentävät yksilöiden elämänlaatua. Yksittäisissä maissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että osallistuminen harrastustoimintaan edistää ikäihmisten psyykkistä hyvinvointia monin tavoin. Mutta pitääkö tämä paikkansa riippumatta siitä, missä maassa ihmiset harrastavat ja mikä harrastus on kyseessä? Tässä tutkimuksessa yhteyttä tarkasteltiin yhtenäisillä mittareilla globaalimmasta näkökulmasta.
Menetelmät
Aineisto koottiin viidestä pitkittäistutkimuksesta, joissa harrastamisen ja psyykkisen hyvinvoinnin (masennusoireet, koettu terveys, onnellisuus ja tyytyväisyys elämään) yhteyttä oli arvioitu yhtenäisillä kyselymittareilla useita kertoja tutkimuksen kuluessa. Tutkimuksiin osallistujat olivat monista eri maista, mutta tarkasteluun otettiin mukaan yhteensä 93 263 kyselyihin vastannutta 16:sta eri maasta (Belgia, Englanti, Espanja, Italia, Itävalta, Japani, Kiina, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Sveitsi, Tanska, Tsekki, USA ja Viro). Vastanneiden määrä vaihteli maan mukaan tuhannen (Saksa) ja kuuden tuhannen (USA) välillä.
Aluksi kustakin aineistosta testattiin harrastamisessa ja psyykkisen hyvinvoinnin muuttujissa tapahtuneiden muutosten välinen yhteys. Tarkastelussa otettiin huomioon monia yhteyttä mahdollisesti sekoittavia tekijöitä, kuten esimerkiksi osallistujien aiempi harrastustausta, lääketieteellinen historia ja päivittäisistä toiminnoista selviytyminen. Saadut tulokset yhdistettiin uudeksi monikansalliseksi meta-analyysiaineistoksi.
Tulokset
Kyselyihin vastanneet olivat keskimäärin yli 70-vuotiaita, mutta keskimääräinen ikä vaihteli maakohtaisesti. Useimmissa maissa naisia oli vastanneiden joukossa enemmän kuin miehiä. Valtaosa vastanneista oli eläkkeellä ja suurimmalla osalla oli jokin psyykkinen tai fyysinen rasite. Harrastaminen oli yleisintä Tanskassa, Ruotsissa ja Sveitsissä. Tulokseksi saatiin, että harrastaminen oli käänteisesti yhteydessä masennusoireisiin sekä myönteisesti yhteydessä koettuun terveyteen, onnellisuuteen ja tyytyväisyyteen elämään.
Yhteys oli samankaltainen eri maissa, vaikka siinä olikin hieman maiden välistä vaihtelua. Sitä selittivät muun muassa ansiotason eriarvoisuus kansallisella tasolla (Gini index), onnellisuusindeksi (happiness index score), maan vauraus (gross domestic product by capita) ja eliniän odote (life expectancy). Yhteyteen ei sen sijaan vaikuttanut harrastusmuoto, harrastajien sukupuoli, eläkkelläoloaika tai maakohtainen eläkeikä. Lisätarkastelu yhteyksien suunnasta osoitti, että muutokset psyykkisessä hyvinvoinnissa johtuivat nimenomaan harrastamisesta eikä toisinpäin.
Referoijan yhteenveto
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kaikenlainen harrastaminen edistää ikäihmisten psyykkistä hyvinvointia. Tutkijat pohtivat monipuolisesti muun muassa maakohtaisia eroja ja tulosten soveltamista käytäntöön. He muun muassa esittävät, että ikäihmisiä tulisi terveydenhuollossa kannustaa osallistumaan erilaisiin harrastuksiin ja että olisi tärkeää varmistaa ikäihmisten yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua harrastustoimintaan.
Väestön kasvavien mielenterveysongelmien myötä onkin hyvä muistuttaa itseään ja muita terveyden edistämistyötä tekeviä siitä, että tiet parempaan psyykkiseen hyvinvointiin ovat moninaiset: Joillakin mielen hyvinvointia edistää parhaiten liikuntaharrastus, mutta toisille mielekkäämpi hyvinvoinnin lähde voi olla kulttuuriin, taiteeseen, luontoon tai auttamiseen liittyvä harrastus. Ja monilla voi olla myös useampia harrastuksia!
Tutkimusartikkelin tiedot
Mak HW, Noguchi T, Bone JK et al. Hobby engagement and mental wellbeing among people aged 65 years and older in 16 countries. Nature Medicine 2023;29:2233-2240. https://doi.org/10.1038/s41591-023-02506-1.
Referoija
dosentti, TtT, ft, vanhempi tutkija Minna Aittasalo, UKK-instituutti