Hyppää sisältöön

Jo varhaiset liikkumiskokemukset voivat vaikuttaa liikkumistottumuksiin myöhemmin elämässä

Liikkumisen edistämisessä tunteet ovat tärkeitä, koska niihin voidaan vaikuttaa ja ne ohjaavat liikkumista. Yliopistotutkija, dosentti Birgitta Sandberg Turun yliopistosta esitteli vähän liikkuvien liikkumista estäviä tunteita ja kokemuksia kartoittaneen laadullisen tutkimuksen tuloksia UKK-instituutin järjestämillä Terveysliikuntapäivillä 12.10.2022. Tutkimus on osa laajaa Style-hanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Liikkumista rajoittaviksi tunteiksi tunnistettiin viha, pelko ja häpeä, jotka liittyivät tiettyihin liikuntalajeihin ja -ympäristöihin sekä muihin ihmisiin. Liikkumista estävät kokemukset kohdistuivat puolestaan kouluympäristöön, harrastuksiin, varusmiespalveluun sekä onnettomuuksiin, ja erityisesti niihin liittyviin, varhaisiin tapahtumiin. Liikkumisen edistämistyössä Sandberg painotti aikaista puuttumista mahdollisen negatiivisen kierteen katkaisemiseksi sekä liikkumiseen liittyvien myönteisten tunteiden selvittämistä yksilöllisesti.

Liikkumista rajoittavat tunteet kohdistuvat liikuntalajeihin, muihin ihmisiin ja liikuntaympäristöihin

Tässä tutkimuksessa keskityttiin erityisesti liikkumista rajoittaviin, negatiivissävytteisiin tunteisiin kuten vihaan, pelkoon, suruun ja häpeään. Aiemman tutkimustiedon mukaan nämä perustunteet voidaan edelleen jaotella omiin alaluokkiinsa. Esimerkiksi vihan tunteiksi voidaan luokitella ärsyyntymisen, turhautumisen tai kateuden tunteet.

Tutkimustulosten mukaan liikkumista rajoittavat tunteet kohdistuivat tiettyihin urheilulajeihin, muihin ihmisiin sekä liikkumisympäristöihin. Liikuntalajeista erityisesti golfiin ja maastohiihtoon yhdistyi vihaa, kun taas kilpalajeihin ja avantouintiin liittyi pelkoon liittyviä tunteita. Kuntosaliharjoitteluun ja ryhmäliikuntalajeihin puolestaan assosioitui häpeää. Vastauksissa korostuivat muun muassa näihin lajeihin liittyvät epämiellyttävyyden kokemukset, kilpailullisuus sekä suoriutumispaineet.

Ihmisjoukkoihin liittyi vihan tunteita ja muiden liikkujien kuntoon yhdistyivät pelon ja häpeän tunteet. Erityisesti korostui itsen vertailu muihin liikkujiin. Syyllisyyden tunne puolestaan yhdistyi perhe-elämään liittyviin vaatimuksiin. Liikkumisympäristöön kohdistuvia, liikkumista rajoittavia vihan tunteita liittyi liikenteeseen, reittien huonokuntoisuuteen sekä tietöihin, kun taas pelko assosioitui pimeyteen ja eläimiin. Toisaalta tutkimuksessa myös havaittiin, että negatiiviset tunteet voivat toimia liikkumisen edistäjinä: viha energian lähteenä, pelko ja syyllisyys terveyden sekä ihmissuhteiden vaalimisessa sekä häpeän tunne omasta ulkonäöstä huolehtimisessa.

Liikkumista rajoittavat kokemukset kohdistuivat koulussa, harrastuksissa, varusmiespalveluksessa sekä onnettomuuksissa koettuihin tapahtumiin

STYLE-hankkeen tutkimuksen mukaan liikkumista rajoittavat kokemukset kohdistuivat koulussa, harrastuksissa ja varusmiespalveluksessa koettuihin liikkumiskokemuksiin sekä onnettomuuksiin ja muihin epämiellyttäviin liikkumiskokemuksiin. Koululiikuntaan liittyvät negatiivissävytteiset kokemukset liittyivät maastohiihtoon, pallopeleihin ja juoksemiseen. Harrastuksissa sen sijaan tavoitteellisuus havaittiin olevan haasteena erityisesti vasta-aloittaneille sekä ei-kilpailuhenkisille henkilöille. Myös valmentajalla ja ryhmäilmapiirillä oli merkittävä rooli harrastuksiin liittyvissä kokemuksissa. Sen sijaan varusmiespalvelukseen liittyvillä kokemuksilla nähtiin olevan sekä liikkumista edistäviä että estäviä vaikutuksia. 

Lasketteluun ja pallopeleihin liittyvät urheiluvammat sekä onnettomuudet, kuten hukkumis- ja pyöräilyonnettomuudet olivat tutkimustulosten mukaan liikkumista estäviä kokemuksia. Myös tiettyjen lajien ensikokeiluja saatettiin pitää epämiellyttävinä. Tällaisia lajeja olivat esimerkiksi avantouinti, golf, jooga, kilpatanssi ja työmatkapyöräily. Talvipyöräilyyn, kotitöihin, marjastukseen ja perheen kanssa liikkumiseen liittyi puolestaan pakkoliikunnan kokemuksia.

Liikkumisen edistämistyössä huomioitava yksilölliset, positiivisten tunteiden lähteet

Aiemman tutkimusnäytön mukaan liikkuminen herättää myönteisiä tunteita runsaasti liikkuvilla, ja kielteisiä tunteita vähän liikkuvilla. STYLE-hankkeeseen sisältyneessä Riikka Harikkala-Laihisen ym. tutkimuksessa kuitenkin havaittiin jokaisella haastateltavalla olevan myönteisiä tunteita jotakin liikkumismuotoa kohtaan. Vapaa-aikana paljon liikkuvissa haastatelluissa itse liikkuminen herätti myönteisiä tunteita. Sen sijaan vähemmän liikkuvilla liikkumisseuralla ja liikkumisen ympäristöllä oli suurempi rooli liikkumiseen liittyvien positiivisten tunteiden herättämisessä.

Yksilön kannalta on olennaista, mikä juuri hänessä saa aikaan positiivisia tunteita. Sandberg korosti, että liikkumisen edistämistyössä liikkumiseen pakottamisen sijasta olisi perustellumpaa nostaa esille liikkumiseen liittyviä ulottuvuuksia. Esimerkiksi liikkuminen voidaan omaksua osaksi muuta yksilölle mielekästä aktiviteettia, kuten esimerkiksi puutarha- ja lumitöitä tai lasten kanssa leikkimistä.

Puheenvuorossaan Sandberg nosti esiin kehämallin. Sen mukaan aiemmat liikkumiskokemukset heijastelevat yksilön liikkumiseen myöhemmin elämässä. Tutkimuksessa havaittiin, että jo yksittäisellä huonolla liikkumiskokemuksella voi olla pitkäkestoiset vaikutuksia liikkujan minäkuvaan. Mitä aiemmin kielteiseen kehään päästään kiinni, sitä helpompi siihen on vaikuttaa.

Loppuyhteenvetona Sandberg mainitsi tunteiden tarttumisesta joukkoilmiönä, joka voi olla sekä hyöty että haitta liikkumisen edistämisen kannalta. Sandberg korostikin tunneilmapiirin jatkuvaa monitorointia ja tarpeen tullen siihen puuttumista liikkumisen edistämistyössä.

Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja menetelmät 

STYLE-hankkeen osatutkimus on haastatteluaineistoon pohjautuva laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää vähän liikkuvien henkilöiden liikkumista estäviä tunteita ja kokemuksia. Haastateltavat rekrytoitiin erilaisilta työpaikoilta (n = 138) sekä kolmesta alakoulusta (n = 36) Turun ja Tampereen alueella. Alakoululaisista haastatteluihin osallistuivat 5.-luokkalaiset oppilaat. Haastatteluaineiston ohella tutkimuksessa hyödynnettiin myös liikemittareihin sekä päiväkirjoihin perustuvaa dataa. 

Tutkimukset, joihin Sandbergin esityksessä viitattiin: 
Fleur et al., (2005). Emotions in consumer behavior: a hierarchical approach. Journal of Business Research, 58(10), 1437‒1445.
Harikkala-Laihinen, Hurmerinta, Tapio, Vasankari & Sandberg (2022). Why Would You Run around Chasing a Ball? Embodied and Temporal Emotions during Leisure Time Physical Activity. Leisure Sciences, 1‒24.

Referoija
terveystieteiden kandidaatti Sanni Sirviö, Itä-Suomen yliopisto

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan