Päivittäisten askareiden lomassa toteutuva reipas ja rasittava liikkuminen on yhteydessä pienempään sydän- ja verisuonitapahtumien ilmaantumiseen. Satunnainen liikkuminen voi tuottaa merkittäviä terveyshyötyjä erityisesti vähän liikkuneille henkilöille, joilla ei aina ole mahdollisuutta tai kiinnostusta harrastaa vapaa-ajan liikuntaa. Tämä selvisi keväällä 2025 julkaistussa laajassa väestötutkimuksessa, jossa tutkittiin satunnaisen, arkisten toimien lomassa kertyvän, liikkumisen annosvastesuhdetta sydän- ja verisuonitapahtumiin ja kuolleisuuteen.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat maailmanlaajuisesti merkittävä kuolinsyy. Liikunnan tiedetään suojaavan sydän- ja verisuonitaudeilta, mutta tieto pohjautuu suurelta osin itseraportoituun tietoon vapaa-ajalla toteutuneesta liikunnasta.
Kaikki eivät ole kiinnostuneita liikunnan harrastamisesta, eikä kaikilla ole mahdollisuutta osallistua liikuntaharrastuksiin. Satunnaisesti osana paikasta toiseen kulkemista, työtä tai kotitöitä toteutuva liikkuminen (~hyötyliikunta) voi olla terveyttä edistävä vaihtoehto, johon ei liity liikunnan harrastamiseen liittyviä tyypillisiä haasteita kuten ajan tai motivaation puutetta, kustannuksia tai sopivien liikuntapaikkojen puutetta.
Liikemittarimittauksilla tietoa annos-vastesuhteista
Muiden toimien ohessa toteutuvaa liikkumista on vaikea, ellei jopa mahdoton raportoida luotettavasti itse arviointiin perustuvilla menetelmillä kuten kyselyillä. Aiemmissa liikemittaritutkimuksissa on havaittu, että lyhyet, muutaman minuutin satunnaiset liikkumishetket ovat yhteydessä pienempään sydän- ja verisuonitapahtumien ja syövän riskiin sekä pienempään näihin liittyvään ja kokonaiskuolleisuuteen, mutta annos-vastesuhdetta satunnaisen liikkumisen ja sydän- ja verisuonitapahtumien tai kuolemien ilmaantumisen välillä ei ole aiemmin selvitetty.
Jo muutama minuutti päivässä tuo hyötyjä, kun liikkumisen teho on riittävä
Keväällä 2025 julkaistun, vähän liikkuneisiin aikuisiin kohdentuneen laajan väestötutkimuksen mukaan liikkumisen ja sydän- ja verisuonitapahtumien välillä on L-muotoinen annos-vastesuhde, jossa jo vähäinen liikkuminen (35–38 kJ∙kg−1∙d−1) oli yhteydessä pienempiin riskeihin.
Sydän- ja verisuonitapahtumien ja kuolleisuuden riskiä pienensi keskimäärin vajaan viiden minuutin rasittava ja vajaan 24 minuutin reipas liikkuminen päivässä. Hyödyt tasaantuivat noin 14 minuutin rasittavan ja tulostapahtuman mukaan 34–50 minuutin reippaan liikkumisen kohdalla.
Kevyelläkin liikkumisella oli myönteistä vaikutusta, mutta sen yhteys tulostapahtumiin oli heikompi kuin reippaan ja rasittavan liikkumisen vaikutus. Noin 3–3,5 minuutin reipas liikkuminen ja noin 35–48 minuutin kevyt liikkuminen toi vastaavan hyödyn sydänterveydelle kuin yhden minuutin rasittava liikkuminen.
Arki- ja hyötyliikuntaa liikuntaharrastusten rinnalle
Satunnainen, päivittäisten toimien yhteydessä toteutuva reipas tai rasittava liikkuminen voi tuoda merkittäviä hyötyjä sydänterveydelle erityisesti vähän liikkuneille henkilöille, jotka eivät pysty tai halua osallistua varsinaiseen liikuntaharjoitteluun.
Liikkumisen edistämisessä tulisi tukea myös tällaisia lyhyitä ja satunnaisia reippaita tai rasittavia liikkumishetkiä, sillä ne voivat olla aiemmin vähän liikkuneille toteuttamiskelpoisia ja mahdollistaa pysyviä sydänterveyttä tukevia muutoksia käyttäytymisessä helpommin kuin perinteinen liikunnan harrastaminen.
Näin tutkittiin
Tutkimus perustuu UK Biopankin 40–69-vuotiaiden aikuisten kohorttiaineistolle (n=130 684) tehtyyn osatutkimukseen, jossa aiemmin vähän liikkuneiden aikuisten (n=6095) liikkumista mitattiin ranteessa pidettävällä liikemittarilla seitsemän päivän ajan ja sydän- ja verisuonitapahtumien ilmaantumista seurattiin kansallisista rekistereistä keskimäärin lähes 8 vuoden ajan.
Analyysiin otettiin mukaan henkilöt, jotka olivat käyttäneet liikemittaria vähintään kolmena päivänä ainakin 16 tuntia päivässä. Vähintään yhden mittauspäivän piti olla lauantai tai sunnuntai.
Tutkimuksen vahvuuksia ja haasteita
Tutkimuksen vahvuuksia olivat laaja väestöaineisto, liikemittarilla mitattu liikkuminen sekä rekisteritietoihin perustuva seuranta. Varsinaisten tulosanalyysien lisäksi tutkimuksessa toteutettiin myös herkkyysanalyysejä ja muita lisäanalyysejä, joiden tuloksia peilattiin varsinaisiin tulosanalyyseihin ja näin saatiin vahvistusta tutkimuksen tuloksille.
Tutkimuksen haasteena oli mm. se, että osallistujien vähäinen liikkuminen selvitettiin kyselyllä muutamaa vuotta ennen liikemittarimittausten toteuttamista. Jotkut osallistujat ovat voineet lisätä liikkumistaan tänä aikana, jolloin saatu tulos ei välttämättä kuvaakaan vain vähän liikkuvia aikuisia.
Aineistosta aiemmin julkaistun artikkelin mukaan vähäinen liikkuminen on kuitenkin melko pysyvä ilmiö. 88 % osallistujista säilytti aiemmin ilmoittamansa liikkumisstatuksen.
Jatkossa väestötutkimuksen rinnalle tarvitaan myös kokeellisia tutkimuksia, joiden avulla eri tehoisen ja eri tilanteissa toteutuvan liikkumisen terveyshyötyjä ja annos-vastesuhteita terveyden osoittimiin voidaan tutkia tarkemmin.
Julkaisun tiedot
Stamatakis, E ym. Dose Response of Incidental Physical Activity Against Cardiovascular Events and Mortality. Circulation 2025 Vol. 151 Issue 15 Pages 1063-1075. DOI: 10.1161/CIRCULATIONAHA.124.072253
Tiivistelmän kirjoittaja
vanhempi tutkija Pauliina Husu, UKK-instituutti
Kuva: Canva