Kaatumiset ja sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisiä iäkkäässä väestössä, ja jo piilevä tai vähäoireinen sydän- ja verisuonitauti saattaa ennustaa kaatumisia.
Iäkkäiden kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisy on kansanterveydellisesti merkittävä aihe. Erilaiset sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, ovat puolestaan yksi kaatumisten vaaratekijöistä. Sydän- ja verenkiertoelimistö toimii tärkeässä roolissa esimerkiksi verenkierron turvaamisessa aivoihin ja lihaksiin ja sitä kautta vaikuttaa muun muassa tuki- ja liikuntaelimistön optimaaliseen toimintaan. Lisäksi sydän- ja verenkiertoelimistö säätelee verenpainetta, jolla on suora yhteys tasapainoon ja sen ylläpitoon.
Piileviä tai vähäoireisia sydän- ja verisuonitauteja arvioitaessa on kahden veren plasmasta mitatun merkkiaineen todettu olevan sensitiivisiä sydänsairauksien diagnostiikassa. Kohonneet herkistetyn troponiini T:n arvot kertovat sydänlihaksen vauriosta ja kohonneita natriureettisia peptidiarvoja käytetään sydänlihaksen venyttymisen diagnostiikassa. Prospektiivisessa seurantatutkimuksessa haluttiin selvittää, onko herkistetyn troponiini T:n (hsTnT) ja natriureettisen peptidin (NT-proBNP) kohonneilla arvoilla yhteys kaatumisiin ja kaatumisvaaraan iäkkäillä, joilla sydän- ja verisuonitautia ei vielä ole diagnosoitu.
Tutkimusaineisto koostui Amerikassa vuonna 1987 käynnistyneen seurantatutkimuksen viidennelle seurantakäynnille osallistuneista tutkittavista. Tutkimukseen otettiin mukaan 3973 tutkittavaa (62 % naisia), joiden keski-ikä oli mittaushetkellä noin 76 vuotta. Veren plasman merkkiaineiden ohella tutkittavilta mitattiin muun muassa verenpaine ja selvitettiin kyselyillä aiempia sairauksia sekä lääkkeiden ja alkoholin käyttöä. Tiedot alkumittausten jälkeen sattuneista kaatumisista ja niihin liittyneistä sairaalahoidosta tai terveyspalvelujen käytöstä kerättiin seurannasta sekä valtakunnallisesta rekisteristä.
Sydän- ja verisuonitaudit kaatumisten vaaratekijä
Seurannan aikana vammakaatumisia tapahtui 457 (11,5 %). Kaatumisia oli enemmän naisilla ja antidepressiivistä lääkitystä käyttäneillä. Kaatumisten ilmaantuvuus oli 23,6 per 1000 henkilövuotta, ja ilmaantuvuustiheys kasvoi merkitsevästi, jos alkutilanteessa oli mitattu korkeampia troponiini- ja peptidiarvoja. Piilevästä tai oireettomasta sydänlihasvauriosta ja sydämen laajentumisesta osoittavat merkkiaineet olivat siten yhteydessä yksittäisiin ja toistuviin terveydenhuollon kontaktia vaatineisiin kaatumisiin. Näytön perusteella jo piilevä tai vähäoireinen sydän- ja verisuonitauti ennustaa kaatumisia ja on kaatumisten itsenäinen vaaratekijä.
Kaatumiset ja niiden seuraukset aiheuttavat vakavia haittoja sekä iäkkään terveydelle ja toimintakyvylle että yhteiskunnalle. Uusien suositusten mukaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, kuten verenpainetta ja korkeaa kolesterolia hoidetaan nykyään tehokkaasti ja hoitotoimenpiteet koskevat jo suurta joukkoa iäkkäitä. Monia riskitekijöitä hoidetaan kuitenkin lääkkein, joilla saattaa olla kaatumisvaaraa lisääviä vaikutuksia.
Sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien ennaltaehkäisy onkin tärkeää niin kansanterveydellisesti kuin myös kaatumisten ehkäisyn näkökulmasta jo ennen terveydellisiä ongelmia tai ensimmäistä kaatumista. Jatkossa esimerkiksi interventiotutkimuksella voidaan selvittää, voidaanko piileviä ja vähäoireisia sydän- ja verisuonitauteja hoitamalla myös ehkäistä kaatumisia.
Alkuperäisjulkaisu:
Juraschek SP, Daya N, Appel LJ, Miller III ER, Matsushita K, Michos ED, Windham BG, Ballantyne CM, Selvin E. Subclinical cardiovascular disease and fall risk in older adults: Results from the Atherosclerosis Risk Communities Study. JAGS 2019;67(9):1795–1802. doi:10.1111/jgs.16041.
Laajempi referaatti:
Projektityöntekijä, suunnittelija Tanja Kulmala: Tutkittua tietoa: Iäkkäiden sydän- ja verisuonitautien hyvällä hoidolla on oma roolinsa myös kaatumisten ehkäisyssä
Katso myös:
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy (UKK-instituutti)
9.12.2019