Kaatumisten ehkäisyn toimintamallia pilotoidaan Espoon sairaalan päivystysosastolla marraskuun ajan. Tavoitteena on toimintamallin käytön vakiinnuttaminen osastolla ja kaikkien potilaiden kaatumisvaaran arvioiminen jatkossa.
Espoon sairaalan päivystysosasto on Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksessa toimiva perusterveydenhuollon osasto. Osastolla hoidetaan lyhytaikaisesti (1–5 vuorokautta) akuuttigeriatrisia potilaita. Potilaat ovat pääosin ikääntyneitä ja hyvin monella heistä sairaalaan tulon syy on kaatuminen. Suurimmalla osalla potilasta kaatumisriski on lisääntynyt jo pelkän korkean iän vuoksi. Usein myös esimerkiksi krooniset ja akuutit sairaudet, fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen sekä aistipuutokset vaikuttavat kaatumisriskiin omalta osaltaan. Osastolla työskentelee päivittäin sairaanhoitajien ja lääkärien lisäksi fysioterapeutteja. Arkisin on mahdollisuus konsultoida myös farmaseuttia sekä asiakasvastaavaa, joka auttaa, jos potilailla on haasteita asumiseen, talouteen tai sosiaalisiin suhteisiin liittyen.
Espoon sairaalan päivystysosasto on hyvin potentiaalinen kaatumisriskin arvioimiseksi ja kaatumisten ennaltaehkäisyn kannalta. Osastolle tulee paljon toimintakyvyltään heikkokuntoisia ja korkean kaatumisriskin omaavia potilaita, mutta myös vielä hyväkuntoisia ja itsenäisiä ikäihmisiä. Tämä mahdollistaa sen, että heidän kohdallaan mahdollisiin kaatumisen riskitekijöihin päästään puuttumaan ajoissa ja sairaalasta kotiutuessa potilaalla on työkaluja pienentää riskiään kaatua ja samalla tukea itsenäisyytensä säilyttämistä mahdollisimman pitkään.
Pilotti kansainvälisen suosituksen ja tutkitusti vaikuttavien käytänteiden pohjalta
Marraskuussa 2023 Espoon sairaalan päivystysosastolla käynnistetään kaatumisen ehkäisyn toimintamallin pilotti, jonka laadinnassa on hyödynnetty vuonna 2022 päivitettyjä maailmanlaajuisia kaatumisen ehkäisyn suosituksia. Toimintamalli liittyy laajempaan osastokuntoutuksen kehittämisen työhön, jota Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on lähdetty työstämään kaikilla sairaalapalveluiden osastoilla sekä asumispalveluiden osastoilla, joilla toteutetaan lyhytaikaisia arviointi- ja kuntoutusjaksoja. Kehitystyö sisältää toimintamallit: toimintakyvyn edistäminen osastojakson aikana, kotikuntoisuuden tunnistaminen ja kotiutuminen sekä toimintakyvyn arviointi, johon oma kaatumisen ehkäisyn toimintamallimme liittyy.
Pilotoitava kaatumisen ehkäisyn toimintamalli perustuu tutkimusten perusteella vaikuttaviin käytänteisiin. Siinä on hyödynnetty muun muassa UKK-instituutin Kaatumisseulan materiaaleja. Käytännössä malli toimii siten, että potilaan saapumista seuraavana aamuna tehdään hänelle lyhyt kaatumisvaaran arviointi (FRAT-mittari) moniammatillisella lääkärinkierrolla, johon potilaan lisäksi osallistuvat osaston lääkäri, sairaanhoitaja ja fysioterapeutti. FRAT-arvioinnista saadun kaatumisriskin perusteella valitaan toimenpiteet osastojaksolla toteutettavaksi.
FRAT-arviointi työkaluna
Mikäli potilaalla todetaan vain lievästi kohonnut kaatumisvaara (FRAT-pisteet 5–11), riittävät hänen kohdallaan pääsääntöisesti osaston yleiset kaatumisriskiä pienentävät toimenpiteet. Ne sisältävät turvallisen potilashuoneen ja muun osastoympäristön sekä fyysiseen aktiivisuuteen kannustamisen. Tämän lisäksi osastolla toteutetaan normaali lääkärin tutkimus ja sairaalaan johtaneiden syiden selvittäminen ja hoito.
Mikäli kaatumisvaara todetaan suurentuneeksi (FRAT-pisteet 12–20), yleisten kaatumisriskiä pienentävien toimenpiteiden lisäksi valitaan potilaan kanssa yhteistyössä juuri hänen kaatumisriskiinsä vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisista kaatumisen riskitekijöitä sekä mahdollisia muita kaatumisriskiä lisäävistä tekijöistä asioita, joihin osastojakson aikana puututaan. Näitä asioita ovat esimerkiksi fyysinen toimintakyky ja tasapaino, mieliala, alkoholinkäyttö, ravitsemustila, ortostatismi, lääkitys sekä kaatumis- tai liikkumispelko. Potilaan kotiutuessa varmistetaan, että tieto tehdystä kaatumisriskin arvioinnista, toteutetuista toimenpiteistä sekä mahdollisista suositelluista jatkotoimista siirtyvät hoitotyön yhteenvetoon kirjattuna potilaan mukana kotiin tai seuraavaan hoitopaikkaan.
Pilotin tavoitteet
Pilotoinnin aikana kerätään koko ajan palautetta sähköisen kyselyn avulla. Pilottikuukauden jälkeen arvioidaan tilannetta yhdessä osastolla, tehdään toimintaan mahdollisesti muutoksia ja tarpeen mukaan jatketaan kokeilua.
Kokonaistavoitteena on, että toimintamallin käyttö vakiintuu osastolla ja kaikkien potilaiden kohdalla kaatumisvaara arvioidaan. Tavoitteena on myös saavuttaa moniammatillisesti ymmärrys siitä, miksi kaatumisriskin tunnistaminen on tärkeää ja että jokaisella ammattiryhmällä on aiheeseen jotain annettavaa. Toivomme, että tästä johtaa ymmärrys siihen, että vaikka sairaalassa pystymme verrattain vähän tekemään ennaltaehkäisevää työtä, on tämä kuitenkin juuri sitä parhaimmillaan.
Kirjoittajat
vs. osastonhoitaja Hanna Tonteri ja fysioterapeutti Hanna Tupamäki, Espoon sairaalan päivystysosasto, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue