VESOTE-hanke vahvistaa elintapaohjausta myös sosiaalipuolella.
Sosiaalityöntekijä Emmi Niittyvaara käy kaksilapsisen perheen kanssa läpi unirytmiä ja ruokavaliota. Niittyvaara on huomannut, että perheessä ei nukuta riittävästi ja ruokavalio on yksipuolinen – iltapalaksi on saatettu syödä vain suklaata. Myöskään liikunta ei kuulu perheen arkeen.
– Kun elintavat, ravinto, uni ja liikunta, on otettu puheeksi ja niitä on tarkasteltu ja ohjattu parempaan suuntaan, muut perhetukitoimet ovat vähentyneet ihan konkreettisesti. Vanhemmat ovat itse oivaltaneet elintapojen merkityksen, Niittyvaara kertoo.
Niittyvaara on juuri osallistunut UKK-instituutin VESOTE-hankkeen elintapaohjauksen koulutuskokonaisuuteen, joka pureutuu terveelliseen ravintoon, riittävään uneen ja liikuntaan. Varsinais-Suomen VESOTE-hankkeessa elintapaohjausta levitetään myös sosiaalipuolelle.
– Näen työssäni joka päivä, että monilla meidän sosiaalipuolen asiakkaalla elintavat ovat ihan hukassa. Ei osata nukkua eikä oikein osata syödä, ja sitten ihmetellään, miksi lapset eivät osaa keskittyä koulussa ja väsyttää tosi paljon.
– Sain koulutuksesta konkreettisia työkaluja, miten auttaa asiakkaitani eteenpäin, Niittyvaara toteaa.
VESOTE-hanke vahvistaa elintapaohjausta
Varsinais-Suomen VESOTE-hankkeen tarkoituksena on viedä elintapaohjausta eteenpäin koko sairaanhoitopiirin alueella.
– Tavoite on, että elintavat otettaisiin puheeksi vastaanotoilla laajemmin. Olemme halunneet koulutukseen myös muita kuin terveydenhuoltoalan ammattilaisia ja saaneetkin sosiaalialan ammattilaisia mukaan, kertoo hankkeen koordinaattori Linda Dalbom.
Hankkeen kohderyhmä Varsinais-Suomessa on kakkostyypin diabetesta sairastavat. Sosiaalialan ammattilaiset kohtaavat paljolti samoja asiakkaita kuin terveydenhuollossa.
– Heitä tapaa missä vaan, ei vain terveydenhuollossa. Perhetyöntekijät kohtaavat lasten vanhempia tai aikuissosiaalityön asiakkaita, joilla on kakkostyypin diabetes.
– Olisi hyvä, jos sosiaalipuolella osattaisiin ottaa elintavat puheeksi ja ohjeistaa elintapoja terveellisempään suuntaan. Elämänhallinnassa voi olla monia asioita, joihin elintapaohjauksella voi vaikuttaa.
– Esimerkiksi sosiaalityöntekijä pystyy ehkä vielä paremmin arvioimaan, millaiset taloudelliset mahdollisuudet ihmisellä on syödä terveellisesti, ja näkee kokonaisuuden laajemmin kuin terveydenhuollossa pystytään näkemään, Dalbom arvioi.
Elintapaohjauksesta apua sosiaalityöntekijöiden asiakkaille
Niittyvaaralla on itsellään sosiaalialan koulutus, jossa elintapaohjausta ei otettu millään tavalla esille. Uusi VESOTE-koulutus tarjosi Niittyvaaralle oivan mahdollisuuden täydennyskoulutukseen.
– Sosiaalityöntekijöiden tulisi panostaa enemmän ihmisen koko hyvinvointiin. Minusta ravinto, uni ja liikunta ja ohjaus terveellisiin elintapoihin pitäisi kuulua meidän työhön laajemmin. Uskon täydestä sydämestäni, että saamme elintapaohjauksesta apua meidän asiakkaille, Niittyvaara päättää.
Lue lisää:
VESOTE-hanke
Kuva: KKI-ohjelma / Jiri Halttunen
24.4.2018