Syöpäjärjestöjen Hyvä Päivä -toiminnassa kannustetaan vailla opiskelu- ja työpaikkaa olevia nuoria pohdiskelemaan omia elintapojaan. Hyvä Päivä -ryhmiä on toteutettu nuorisotyöntekijöiden ohjauksessa useilla paikkakunnilla, ja ne ovat keränneet erinomaista palautetta nuorilta ja ohjaajilta. Toiminta on ollut myös vaikuttavaa: ryhmiin osallistuneiden nuorten elintavat ovat parantuneet ja mieliala on kohentunut.
Suomessa on yli 60 000 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevaa NEET-nuorta (Neither in Education, Employment nor Training). Suomessa NEET-nuorten määrä on OECD:n tilastojen mukaan korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa.
NEET-nuoret kokevat terveytensä muita huonommaksi, ja terveydellisten ongelmien ohella heillä on usein haasteita elämänhallinnassa. Toimettomuus, yksinäisyys ja ahdistuneisuus kuluttavat nuorta ja lisäävät toivottomuutta ja näköalattomuutta. NEET-nuoret kärsivät erityisesti mielenterveysongelmista sekä yksinäisyyden tunteesta. Lisäksi monia vaivaa sosiaalisten suhteiden vähyys ja syrjäytyminen yhteiskunnallisesta osallisuudesta. Huono terveys ja elämänhallinnan ongelmat saattavat muodostua keskeiseksi esteeksi työ- ja koulutuspaikan saamisessa.
Hyvä Päivä täydentää kuntien nuorisotyötä
Hyvä Päivä -toimintamalli on suunnattu koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville 18–29-vuotiaille nuorille aikuisille. Mallilla pyritään edistämään nuorten omaan hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä tietoja ja taitoja. Tavoitteena on myös vahvistaa pystyvyyden tunnetta ja tätä kautta lisätä elämänhallintaa. Terveellisten elintapojen omaksumisella ennaltaehkäistään kansansairauksien ilmaantuvuutta, mukaan lukien syöpäsairauksia.
Hyvä Päivä -toimintamallin ovat kehittäneet Syöpäjärjestöjen terveyden edistämisen asiantuntijat yhteistyössä Kajaanin kaupungin nuorisotyöntekijöiden ja kajaanilaisten nuorten kanssa. Toimintamalli pilotoitiin vuonna 2016 Kajaanissa ja on sieltä levitetty nuorisotyöhön sekä Ohjaamoihin eri puolille Suomea.
Hyvä Päivä -toimintamalli on tullut tärkeäksi osaksi nuorille tarjottavaa palveluvalikkoa ja tuonut uutta sisältöä paikalliseen nuorisotyöhön. Hyvä Päivä -ryhmiin osallistuvat nuoret ovat usein yksilöasiakkaina esimerkiksi kunnan etsivässä nuorisotyössä. Toiminnan juurtumisessa paikkakunnille on ollut tärkeää, että paikallisten nuorisopalveluiden johto on sitoutunut toimintaan ja tukenut työntekijöitä toiminnassa.
Ryhmätapaamisten teemoina liike, ravitsemus, arkirytmi ja mielen hyvinvointi
Nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset koulutetaan Hyvä Päivä -ohjaajakoulutuksissa, joissa käydään läpi toimintamallin keskeiset perusteet, teemat ja sisällöt. Koulutuksissa ohjaajat pääsevät tutustumaan konkreettisiin nuorten terveyden edistämisen työvälineisiin, vahvistamaan tietojaan terveellisistä elintavoista ja elintapamuutosprosessissa kannustamisesta sekä vahvistamaan ryhmänohjaustaitojaan.
Hyvä Päivä -toimintamalli koostuu yhdeksästä nuorten parissa työskentelevän ammattilaisen pitämästä 3–4 tunnin ryhmätapaamisesta. 1–3 kuukauden kuluttua viimeisestä tapaamisesta pidetään Mitä kuuluu? -tilaisuus, jossa nuoret pohtivat Hyvä Päivä -kurssin vaikutusta elämäänsä. Jokaisella tapaamiskerralla on nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä teema ja tavoite. Toimintamallin teemat ovat ravitsemus, liike, arkirytmi sekä mielen hyvinvointi. Teemoja käsitellään nuoriso-ohjaajan johdolla nuorten lähtökohdista käsin, yhdessä keskustellen ja kokemuksia jakaen.
Kuva 1. Hyvä Päivä -toimintamallin sisältö.
Ryhmäkertojen sisällöt ja tavoitteet on suunniteltu tukemaan Hyvä Päivä -toiminnan tavoitteita: nuoren pystyvyyden tunteen lisäämistä sekä hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien tietojen ja taitojen vahvistamista. Nuori tekee ryhmän aikana erilaisia itse suunnittelemiaan kokeiluja, joiden avulla hän oppii tarkastelemaan hyvinvointiaan ja siihen vaikuttavia asioita. Kokeilujen tarkoituksena on herätellä nuori pohtimaan omia elintapoihin liittyviä valintoja. Ryhmän ohjaajalla on merkittävä rooli siinä, että nuori asettaa itselleen realistisen tavoitteen ja saa onnistumisen myötä myönteisen kokemuksen taitojensa vahvistumisesta.
Erinomaisia elintapojen muutoksia
Nuorille tehtyjen elintapakyselyjen perusteella Hyvä Päivä -toiminta on johtanut hyviin tuloksiin useilla paikkakunnilla. Nuoret ovat lähes poikkeuksetta olleet tyytyväisiä ryhmiin osallistumiseen, ja heidän kokemus omasta terveydestään on parantunut. Mieliala on parantunut yli puolella toimintaan osallistuneista, ja nuoret ovat kokeneet elämänrytminsä aiempaa säännöllisemmäksi myös toiminnan loputtua. Ryhmätoiminnan jälkeen nuoret ovat muun muassa ilmoittaneet olevansa tietoisempia elämänvalinnoistaan, tekevänsä ruokaa enemmän itse sekä lisänneensä liikuntaa ja kasvisten syöntiä.
Ohjaajilta saadun palautteen perusteella mallin on nähty soveltuvan hyvin nuorten kanssa työskentelyyn: se on tuonut struktuuria ryhmämalliseen ohjaukseen ja antanut uusia oivalluksia siitä, mikä kaikki vaikuttaa hyvinvointiin. Lisäksi nuorisotyöntekijät ovat kokeneet Hyvä Päivä -ohjaajakoulutuksen lisänneen nuorten terveyden edistämiseen liittyviä taitoja.
Hyvä Päivä -toiminnalla on saavutettu erinomaisia tuloksia nuorten elintapojen muutoksessa ja elämänhallinnan lisääntymisessä. Toimintaa kehitetään, juurruttamista paikkakunnille jatketaan ja markkinointia uusille alueille lisätään, koska Syöpäjärjestöt haluaa olla jatkamassa kansansairauksia ennaltaehkäisevää työtä yhteistyössä kuntien kanssa.
Kirjoittaja:
Erja Brusila, projektikoordinaattori, Suomen Syöpäyhdistys
Lisätietoa:
hyvapva.fi
Terveysliikuntauutiset-teemalehti
Joulukuussa 2019 ilmestyvän Terveysliikuntauutiset-teemalehden aiheena on elintapaohjaus järjestökentässä. Lehti on suunnattu erityisesti SOSTEn jäsenjärjestöille elintapaohjauksen edistämiseksi. Kirjoittajina toimii sekä järjestöjen että sairaanhoitopiirien ja UKK-instituutin toimijoita.
5.12.2019