Hankkeessa saatiin arvokasta käyttäjäkokemusta digitaalisen elintapaneuvonnan soveltuvuudesta eri potilasryhmille.
UKK-instituutti toteutti syksyllä 2019 yhdessä viiden potilasjärjestön kanssa Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustuskeskuksen (STEA) tukeman Elintapahankkeen. Mukana hankkeessa olivat Diabetesliitto, Hengitysliitto, Luustoliitto, Parkinsonliitto ja Selkäliitto. Hankkeessa arvioitiin UKK-instituutin MoveSense-liikemittarin ja ExSed-älypuhelinsovelluksen käytettävyyttä pitkäaikaissairaiden elintapaneuvonnassa. Lisäksi osallistujien tavoitteena oli lisätä päivittäisiä askeleita, vähentää paikallaanoloa ja edistää riittävän unen saantia.
Diabetesliiton jäsenistöstä mukana oli tyypin 2 diabeetikoita, Hengitysliitosta astmaa, keuhkoahtaumatautia (COPD) tai uniapneaa sairastavia ja Parkinsonliitosta parkinsonin tautia tai dystoniaa sairastavia. Selkä- ja Luustoliiton jäsenillä oli mahdollisuus ilmoittautua elintapapilottiin ilman tiettyä sairausdiagnoosia. Viidestä järjestöstä ilmoittautuneita kertyi yhteensä 315 (kuva 1), ja ilmoittautuneista 194 henkilöä aloitti mittaukset. Osallistujista naisia oli 76 % ja miehiä 24 %, ja heidän keski-ikänsä oli 63,4 vuotta.
Kuva 1. Elintapahankkeen osallistujat.
Neljä viikkoa mittauksia, nelisensataa neuvontayhteydenottoa
Hankkeeseen osallistuneet potilasjärjestöjen jäsenet pääsivät käyttämään UKK-instituutin MoveSense-liikemittaria ja siihen liittyvää ExSed-älypuhelinsovellusta neljän viikon ajan. Ensimmäisen viikon aikana mittarilla kerättiin tietoa osallistujien liikkumisesta, paikallaanolosta ja unesta. Sen jälkeen osallistujat jatkoivat mittarin ja sovelluksen käyttöä kolmen viikon ajan laatien itselleen tavoitteita ja seuraten niiden toteutumista sovelluksen avulla.
UKK-instituutin elintapaneuvoja otti yhteyttä osallistujiin puhelimitse, tekstiviestillä tai sähköpostitse mittarin ja sovelluksen ensimmäisen ja kolmannen käyttöviikon jälkeen. Ensimmäisessä yhteydenotossa osallistujilla oli mahdollisuus muuttaa sovelluksen antamia väestötutkimuksiin perustuvia paikallaanolon, liikkumisen ja unen tavoitteita elintapaneuvojan avustuksella.
Kolmannen käyttöviikon jälkeinen yhteydenotto oli osallistujia kannustava. Yhteydenoton aikana keskusteltiin, miten osallistujat jatkossa toimisivat paikallaanolon, liikkumisen ja unen suhteen ja olivatko he mahdollisesti oppineet jotain omista elintavoistaan edeltäneiden kolmen mittausviikon aikana. Elintapaneuvoja teki hankkeen aikana yhteensä 379 yhteydenottoa (kuva 2).
Kuva 2. Elintapahankkeen toteutus.
Mittari ja sovellus toimivia työkaluja, elintapaneuvojan tuki erinomaista
Elintapahankkeessa hyödynnettyjen MoveSense-liikemittarin ja ExSed-älypuhelinsovelluksen käytettävyyttä sekä elintapaneuvojan antamaa tukea arvioitiin sähköisen kyselyn avulla. Käyttäjäkyselyyn vastasi 169 osallistujaa (kuva 3).
Liikemittari oli vastaajien mielestä pääosin yksinkertainen käyttää. Sen myös mainittiin aktivoivan liikkumaan. Toisaalta joidenkin mielestä mittari ei rekisteröinyt kaikkea liikkumista ja paikallaanoloa luotettavasti. Sovelluksen käytettävyyttä arvioitiin System Usability Scale -kyselyllä (SUS), ja osallistujia pyydettiin myös antamaan sovellukselle yleisarvosana. Sovelluksen SUS-arvon keskiarvoksi muotoutui 78,8 ja yleisarvosanan keskiarvoksi 5,1 (asteikolla 1–7).
Elintapaneuvojan antamaan tukeen oltiin erittäin tyytyväisiä. Tekstiviestit ja puhelinsoitot olivat hyvä tapa toteuttaa tuki eikä tapaamisia kaivattu neuvonnan tueksi. Lisäksi tuen määrä oli riittävä ja tuki auttoi omien tavoitteiden asettamisessa sekä niiden toteutumisessa. Muutama osallistuja toi esille, että tuen kesto oli liian lyhytaikaista elintapojen muuttamiseen.
Kuva 3. Elintapahankkeen käyttäjäkyselyn tuloksia.
Lupaavia tuloksia digitaalisesta elintapaneuvonnasta
Elintapahankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa teknologiaan perustuvan elintapaneuvonnan käytettävyydestä yhteistyössä viiden potilasjärjestön kanssa. MoveSense-liikemittarin ja Exsed-sovelluksen käytettävyydestä sekä elintapaneuvonnan onnistumisesta saatiinkin lupaavia tuloksia, jotka olivat kaikissa viidessä potilasjärjestössä samansuuntaisia.
Johtopäätöksiä elintapaneuvonnan vaikutuksista osallistujien liikkumiseen ja paikallaanoloon on sen sijaan vaikea tehdä, koska aineisto oli pieni ja yksilöllinen vaihtelu suurta. Liikemittarin käytön aloittaneista osallistujista 67 % kertyi neljän viikon hankkeen aikana riittävästi liikemittaritietoa muutosten arvioimiseksi. Liikkumisen muutosta tarkasteltiin askelmäärän avulla, ja muutokset askelmäärissä vaihtelivat paljon yksilöstä toiseen.
Vastaavanlaisiin hankkeisiin osallistuu yleensä noin puolet valintakriteerit täyttäneistä, joten aineisto jäi hankkeessa huomattavasti keskimääräistä pienemmäksi ja oli todennäköisesti myös erittäin valikoitunut. Ikäjakaumaltaan aineisto painottui yli 50-vuotiaisiin ja suurin osa oli yli 60-vuotiaita. On myös mahdollista, että erilaisia potilasryhmiä on keskimääräistä vaikeampi saada kiinnostumaan tämäntyyppiseen hankkeeseen osallistumisesta.
Järjestöjen Elintapahanke
UKK-instituutin loppuraportti (pdf)
Järjestöjen loppuraportit: ukkinstituutti.fi/elintapapilotti
Elintapaohjaus Järjestöportaalissa
19.5.2020