Iäkkäiden kaatumisvammat Suomessa 1970–2012 12.12.2014
Suomalaisia kannustetaan liikkumaan enemmän ja istumaan vähemmän 1.12.2014
Seurantatutkimus raskausdiabeteksen ehkäisystä 24.11.2014
Kaukoliikenteen kuljettajien elintapaneuvonnasta hyviä tuloksia 17.10.2014
Tule mukan Fustra-lihaskuntoharjoittelututkimukseen 21.8.2014
Suurin osa suomalaisten valveillaoloajasta kuluu istuen tai maaten 7.8.2014
Runsas istuminen lisää kuolemanriskiä 7.8.2014
Hyvinvointi sairaanhoitajan päivän teemana 9.5.2014
Liikkuvilla äideillä parempi elämänlaatu raskauden aikana kuin vähemmän liikkuvilla 27.3.2014
Iäkkäiden liikkumisen edistäminen vähentää kaatumisia 10.4.2014
Iäkkäiden kaatumisvammat ja -kuolemat Suomessa vuosina 1970–2012
Niina Korhosen väitöskirjatiedote 12.12.2014
Iäkkäiden kaatumiset ja niiden aiheuttamat vammat ovat nykyään merkittävä kansanterveysongelma. Vammojen ja kuolemien lisäksi kaatumiset heikentävät potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua sekä aiheuttavat huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle.
Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin iäkkäiden kaatumisten aiheuttamien vammojen ja kuolemien ilmaantuvuuden muutoksia Suomessa 1970-luvun alusta vuoteen 2012. Kaatuminen on yleisin tapaturmakuoleman syy Suomessa. Tutkimusjakson aikana kaatumiset ja myrkytykset ohittivat liikennekuolemat yleisimpinä aikuisten tapaturmakuolemien syinä Suomessa. Samaan aikaan iäkkäiden naisten kaatumiskuolemien ilmaantuvuus kuitenkin väheni ja viimeisinä havaintovuosina myös iäkkäillä miehillä ilmaantuvuuden nousu taittui.
Kaatumisten aiheuttamat sairaalahoitoa vaativat vammat lisääntyivät 1970-luvulta 1990-luvun loppupuolelle asti, ja sen jälkeen niiden ilmaantuvuus on laskenut. Sama havainto koski myös lonkkamurtumia. Sen sijaan vakavien päävammojen ja kaularankavammojen ilmaantuvuus lisääntyi koko tutkimusjakson ajan. Nämä havainnot osoittivat, että iäkkäiden kaatumisten aiheuttamien vakavien vammojen profiili on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana.
Kaikkiaan kaatumisten aiheuttamien vammojen lukumäärän arvioidaan lisääntyvän Suomessa vuoteen 2030 mennessä, sillä iäkkäiden määrä ja osuus väestöstä kasvavat nopeasti jo aivan lähitulevaisuudessa.
Tarkkoja syitä tutkimuksessa havaituille muutoksille ei tiedetä, mutta elämäntapojen ja ympäristötekijöiden muutoksilla on voinut olla vaikutusta kehitykseen. Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta voitaisiin entistä paremmin ymmärtää iäkkäiden kaatumisvammojen ja -kuolemien profiilin muutoksiin vaikuttaneita tekijöitä. Lisäksi tarvitaan systemaattisia toimia kaatumisten ja niistä aiheutuvien vammojen ehkäisemiseksi.
Tutkimuksen tiedot saatiin valtakunnallisesta kuolinsyyrekisteristä, terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteristä ja väestörakenne ja – ennuste tilastoista. Vammojen ja kuolemien lukumäärä, ilmaantuvuus ja ikävakioitu ilmaantuvuus laskettiin jokaiselle tutkimusvuodelle. Lisäksi laskettiin ikäryhmittäiset ilmaantuvuudet eri ikäluokille. Ikävakiointi tehtiin erikseen miehille ja naisille käyttäen suoraa ikävakiointia ja vammojen lukumäärää vuoteen 2030 asti ennustettiin lineaarisen regressiomallin avulla.
Lääketiet. lisensiaatti Niina Korhosen väitös oli Tampereen yliopistossa pe 12.12.2014.
Lue Tampereen yliopiston väitöstiedote.
Suomalaisia kannustetaan liikkumaan enemmän ja istumaan vähemmän
Tiedote 1.12.2014 / STM & OKM
Valtakunnallisille terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan Muutosta liikkeellä -linjauksille on valmistunut toimeenpanosuunnitelma. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat laatineet suunnitelman yhteistyössä muiden terveyttä, hyvinvointia ja liikuntaa edistävien toimijoiden kanssa.
Toimeenpanosuunnitelman neljä kärkiteemaa ovat:
- Arjen istumisen vähentäminen
- Liikunnan lisääminen elämänkulussa
- Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta
- Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa
Yksi keskeisistä toimista on suositusten laatiminen istumisen vähentämiseksi. Istumisen vähentämistä koskevat suositukset on tarkoitus julkaista vuoden 2015 alussa. Muita toimenpiteitä ovat muun muassa liikuntaneuvonnan alueelliset koulutuskierrokset, verkkokoulutus sekä yhteistyön tiivistäminen. Tarkoituksena on rakentaa Liikkujan polku -verkosto ja lisätä liikuntaa edistävien ohjelmien yhteistyötä.
Arkiliikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen vaatii useiden pienten arkipäiväisten ratkaisujen tekemistä johdonmukaisesti ja linjakkaasti. Kansalaisille kannattaa tarjota mahdollisuus aktiivisuuden lisäämiseen paikoissa, joissa he viettävät suuren osan arkipäivästä. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi päiväkodit, koulut, työpaikat ja iäkkäiden palveluasuminen.
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjausten toteutuminen edellyttää yhteiskunnan eri alojen yhteisiä ja yhdensuuntaisia toimia. Kaikki toimijat ovat tervetulleita mukaan suunnitelman toteuttamiseen.
Lisätietoja
ylitarkastaja Mari Miettinen, STM, p. 02 9516 3333
kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen, OKM, p. 02 9533 0054
Muutosta liikkeelle -asiakirjat
Tulosta strategia ja toimeenpanosuunnitelma STM:n verkkosivuilta.
Äitien ja lasten terveyttä tutkitaan Pirkanmaalla
Tiedote 24.11.2014
2000-luvulla äitiysneuvoloissa tehdyssä NELLI-tutkimuksessa mukana olleet äidit ja heidän lapsensa pääsevät osallistumaan tutkimukseen, jossa kartoitetaan odotusaikana annetun elintapaneuvonnan pitkäaikaisia vaikutuksia.
Raskauden aikana alkava diabetes on lähes kaksinkertaistunut Suomessa viimeisen seitsemän vuoden aikana. Raskausdiabetes ennustaa, että äiti sairastuu myöhemmin elämässä kakkostyypin diabetekseen.
Suurin syy raskausdiabetekseen on raskaana olevien naisten ylipaino, jota voitaisiin pienentää terveellisellä ravitsemuksella ja säännöllisellä liikkumisella. Nykyään joka kolmas odottava äiti on ylipainoinen.
Vuonna 2007 alkaneeseen NELLI – Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa -tutkimukseen osallistui Pirkanmaalla 14 kunnassa yli tuhat raskausdiabeteksen riskiryhmään kuulunutta äitiä.
– Terveydenhoitajien antaman tehostetun liikunta- ja ravitsemusneuvonnan ansiosta moni nuori äiti sai vähennettyä riskiä sairastua raskausdiabetekseen ja mm. lasten syntymäpainoa saatiin pienenemään. Äitien hyvinvointi parani ja masentuneisuus väheni. Tähän vaikutti mm. se, että he jatkoivat liikuntaa ja ruokailivat terveellisesti raskauden lopulle saakka, kertoo tutkimusjohtaja Riitta Luoto UKK-instituutista.
NELLI-äitien nykytilanne kiinnostaa
Nyt UKK-instituutti on kutsunut NELLI-tutkimukseen osallistuneet äidit 5-vuotisseurantatutkimukseen. Tavoitteena on selvittää, millaista pitkäaikaista hyötyä raskauden aikaisilla elintapamuutoksilla on äidille ja hänen lapselleen: onko terveellisten elintapojen avulla voitu ehkäistä diabetesvaaraa ja miten se on vaikuttanut äitien työkykyyn ja liikunnalliseen aktiivisuuteen. Samalla tutkitaan myös lapsen kasvua ja kehitystä ja mitataan liikunnallista aktiivisuutta.
Ensimmäisenä seurantatutkimukseen on kutsuttu äitejä Ylöjärveltä, Hämeenkyröstä ja Mouhijärveltä. Tutkimuksen mittaukset tehdään tutkittavien oman asuinpaikan terveyskeskuksessa yhden käynnin aikana. Alkuvuodesta 2015 mukaan tulee enemmän pirkanmaalaiskuntia, mm. Tampere.
– On tärkeää, että mahdollisimman moni NELLI-tutkimukseen osallistunut äiti tulee mukaan tähän seurantaan. Äidit saavat tutkimuksesta kokonaiskuvan omasta ja lapsensa terveydestä. He saavat palautetta siitä, miten diabeteksen riskiä voi vähentää esimerkiksi liikkumisella, kertoo tutkimusjohtaja Riitta Luoto.
– Tämä seurantatutkimus pyrkii osaltaan edistämään äitien ja lasten terveyttä Suomessa. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.
Tietoa omasta terveydestä
Ylöjärvellä asuva Sanna Sintonen kävi tutkimusmittauksissa UKK-instituutissa, koska hänen työpaikkansa on Tampereella.
– Odotusajan NELLI-tutkimus oli minulle miellyttävä kokemus. Meille tarjottu ohjattu liikunta oli mukavaa ja siellä tapasi muita äitejä. Koko tutkimus oli hyvin hoidettu, joten halusin mukaan myös tähän seurantatutkimukseen, sanoo Sanna Sintonen.
– NELLI-tutkimuksen hyvä puoli on se, että tästä saa itsekin tietoa mittauksista. Kaikista tutkimuksista ei saa. 5-vuotias poikani ja minä saamme vielä kumpikin kahdeksi viikoksi liikemittarin, joka kertoo, miten paljon päivän aikana liikumme. Se kiinnostaa minua, kertoo Sanna Sintonen.
Lisätietoja NELLI-tutkimuksesta
Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa — raskausdiabeteksen ehkäisytutkimus, 7-vuotisseurantatutkimus (2014)
7-vuotisseuranta on jatkoa vuonna 2007 alkaneelle Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa -raskausdiabeteksen ehkäisytutkimukselle. Tavoitteena oli selvittää raskauden aikana toteutettujen elintapamuutosten terveydellisiä hyötyjä äidille ja lapselle.
Lue tutkimus
Kaukoliikenteen kuljettajien elintapaohjauksesta hyviä tuloksia
Tiedote 17.10.2014
Kaukoliikenteen kuljettajien ylipaino väheni vuoden elintapaohjauksen jälkeen UKK-instituutin Metrimies-tutkimuksessa. Kuljettajat laihtuivat keskimäärin neljä kiloa ja heidän vyötärönsä soukkeni viitisen senttiä. Samalla valtimosairauksien vaaratekijät, kuten kohonnut verenpaine, kolesteroli ja verensokeri, vähenivät.
Kaukoliikenteen kuorma- ja linja-autonkuljettajat valittiin tutkimuksen kohderyhmäksi, koska he tekevät pitkiä ja epäsäännöllisiä työpäiviä, joihin sisältyy pitkiä istumisjaksoja. Työaikataulujen takia ruokailu on usein epäsäännöllistä, mikä voi johtaa epäterveellisiin ruokailutottumuksiin. UKK-instituutin Metrimies-hankkeen tavoitteena oli selvittää, voidaanko elintapaohjauksella vähentää ylipainoa ja valtimosairausriskiä.
Vuosina 2009–2012 toteutettuun tutkimukseen osallistui eri puolilta Suomea 113 miespuolista kaukoliikenteen kuorma- ja linja-autonkuljettajaa, joiden vyötärönympärys oli yli 100 cm. Tästä tulee hankkeen nimitys Metrimies. Kuljettajat arvottiin kahteen ryhmään, koeryhmään ja vertailuryhmään. Koeryhmään kuuluneet miehet saivat vuoden ajan kuukausittain yksilöllistä elintapaneuvontaa ruokailusta, liikunnasta ja riittävästä unesta. Ravitsemusohjauksen tavoitteena oli mm. ateriarytmin parantaminen ja kasvisten syönnin lisääminen. Lisäksi pyrittiin lisäämään kävelyä.
Metrimies-hanke on kansainvälisestikin ensimmäisiä elintapojen muuttamiseen tähdänneitä tutkimuksia, jotka on kohdistettu ammattikuljettajiin. Erityisesti kaukoliikenteen kuljettajien on työaikojensa takia hankala käyttää tavanomaisia työterveyshuolto- tai liikuntapalveluja.
Tutkimushanke on Suomen Akatemian ja Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittama ja sitä tehdään yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Helsingin Uniklinikan kanssa.
Metrimies — ammattikuljettajien laihdutustutkimus
Effects of Weight Reduction on Sleep and Alertness in Long-distance Truck and Bus Drivers
Laihdutuksen ja elintapamuutoksien vaikutusta uneen, vireyteen ja valtimosairauksien vaaratekijöihin ylipainoisilla kaukoliikenteen ammattikuljettajilla selvittävä satunnaistettu kontrolloitu tutkimus
Lue tutkimus
Haittaavatko niska- tai selkävaivat päivittäistä elämääsi?
Tule mukaan Fustra-lihaskuntoharjoittelututkimukseen
Tiedote 21.8.2014
UKK-instituutti etsii tutkimukseen 30—50-vuotiaita toimistotyötä tekeviä naisia ja miehiä, joilla on ollut toistuvia niska- tai selkäkipuja, mutta ei muuta terveydellistä estettä osallistua kohtuullisesti kuormittavaan, ohjattuun harjoitteluun. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Fustra20 Niska&Selkä -ohjelman vaikuttavuutta toistuviin niska- ja selkäkipuihin, fyysiseen kuntoon ja elämänlaatuun.
UKK-instituutti toteuttaa tutkimuksen yhdessä FUSTRA International Oy:n kanssa. Tutkimus alkaa syyskuussa 2014.
Sovellut tutkimukseen, mikäli:
- olet toimistotyötä tekevä 30–50-vuotias
- sinulla on ollut toistuvia niska- tai selkäkipuja viimeisen vuoden aikana, mutta ei muuta terveydellistä estettä osallistua
- et ole harjoitellut FUSTRA-ohjauksessa etkä harrasta kilpaurheilua.
Tutkimuspaikkakunnat
Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kerava, Kokkola, Kotka, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Nokia, Oulu, Porvoo, Pori, Rovaniemi, Salo, Tampere, Vaasa, Vantaa ja Valkeakoski
Vuoden kestävään tutkimukseen valitut tutkittavat arvotaan alkumittausten jälkeen harjoittelu- tai verrokkiryhmään. Harjoitteluryhmään arpoutuneet saavat ohjausta yhteensä kaksi kertaa viikossa 10 viikon aikana. Kaikki tutkittavat osallistuvat tutkimukseen kuuluviin 3 kuukauden ja 12 kuukauden mittauksiin. Lisäksi verrokkiryhmään arpoutuneet saavat alkusyksystä 2015 Fustra-ohjausta viisi kertaa. Tutkimukseen osallistuneet saavat myös harjoittelussa käytetyt välineet omakseen.
Tutkimus: Fustra-liikuntaohjelman vaikuttavuus niskan ja alaselän toistuviin kipuihin, fyysiseen kuntoon ja elämänlaatuun toimistotyötä tekevillä naisilla ja miehillä
Jos olet kiinnostunut hankkeesta tai haluat lisätietoja, ota yhteyttä UKK-instituuttiin.
Ilmoittautumiset maanantaista 25.8.14 alkaen klo 12–15.
s-posti: uktutkimus(at)uta.fi
Lisätietoa tutkimushankkeesta
Jaana Suni
tutkimus- ja kehittämispäällikkö
terveystieteiden tohtori
Puh. 050 373 0253
Tutkimuksen osallistujat on rekrytoitu
Fustra-tutkimukseen ilmoittautuminen on päättynyt, kiitos yhteydenotoista! Tutkimukseen valittiin osallistujat tarkkojen kriteereiden perusteella.
Osallistujiin ollaan yhteydessä 8.9.2014 alkavalla viikolla. Yhteydenotto tulee mukana olevasta kuntoklubista kullakin paikkakunnalla.
(päivitys 5.9.2014)
Suurin osa suomalaisten valveillaoloajasta kuluu istuen tai maaten
Tiedote 7.8.2014
Suomalaiset aikuiset viettivät suurimman osan valveillaoloajastaan liikkumattomina, keskimäärin kolme neljäsosaa valveillaoloajasta kuluu paikallaan maaten, istuen tai seisten. Terveysliikuntasuosituksen edellyttämää reipasta tai rasittavaa fyysistä aktiivisuutta kertyy päivän aikana hyvin vähän. Vain vajaa neljäsosa aikuisista saavutti suosituksen edellyttämän määrän kestävyystyyppistä liikuntaa, ilmenee Terveys 2011 -tutkimuksesta.
Aikaisempien suomalaisten kyselytutkimusten mukaan työikäisistä puolet ja eläkeikäisistä reilu neljännes liikkuu kestävyyskunnon kannalta riittävästi. Terveys 2011 -tutkimuksen Fyysinen aktiivisuus ja kunto -alaotoksessa fyysistä aktiivisuutta mitattiin ensimmäisen kerran objektiivisesti kiihtyvyysmittareilla.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset aikuiset viettävät keskimäärin kolme neljäsosaa valveillaoloajastaan paikallaan eli maaten, istuen tai seisten. Aikuisilla reilut 9 tuntia valveillaoloajasta kuluu istuen tai makuulla, seisoma-asennossa paikallaan vietettiin keskimäärin 2 tuntia 30 minuuttia. Miehet makailivat ja istuivat päivässä 44 minuuttia enemmän kuin naiset. Ikäryhmien välillä ei ollut suuria eroja, vanhin väestö kuitenkin makaili ja istui nuorempia enemmän.
Kevyeen aktiivisuuteen käytettiin lähes viidesosa valveillaoloajasta, reippaaseen noin neljä prosenttia ja rasittavaan alle yksi prosenttia. Kevyttä aktiivisuutta kertyi eniten 30—60-vuotiaille, reippaalla ja rasittavalla tasolla liikkuivat eniten alle 30-vuotiaat, joskin erityisesti nuorilla miehillä yksilöllinen vaihtelu oli suurta. Tämän tutkimuksen yleistettävyyttä rajoittaa se, että riittävää dataa saatiin vain kolmasosalta tutkituista (vajaa 1600 henkilöä, 18—85-v).
Kiihtyvyysmittarilla tarkkaa tietoa pienestäkin aktiivisuudesta
Kiihtyvyysmittari antaa fyysisestä aktiivisuudesta huomattavasti tarkempaa tietoa kuin perinteisesti käytetyt kyselyt. Mittari rekisteröi kaiken liikkeen, myös kaikki epäsäännölliset, lyhytkestoiset, pyrähdyksenomaiset liikkeet, joita henkilö ei välttämättä itse tulkitse kyselyssä ilmoitettavaksi liikkumiseksi tai pysty sitä edes tarkasti arvioimaan.
Paikallaanolosta mittari antaa tarkkaa tietoa, esimerkiksi sen, miten usein haitalliseksi todettu pitkäaikainen paikallaanolo keskeytyy. Tutkimuksen mukaan 30−60-vuotiaat henkilöt katkaisivat yhtäjaksoisen makuulla olon tai istumisen päivän aikana keskimäärin useammin kuin kaikkein nuorimmat ja kaikkein vanhimmat. Keskimmäisille ikäryhmille kertyi myös keskimäärin eniten kevyttä aktiivisuutta. Terveyden kannalta jo pienetkin tauot istumisessa ovat hyväksi terveydelle. Kiihtyvyysmittarin puutteena on toistaiseksi sen rekisteröintikyvyn rajallisuus: vesiliikunta jää tässä tutkimuksessa käytetyllä mittarilla rekisteröimättä, myös pyöräilyn ja hiihdon tehosta saatu tieto on epätarkkaa, samoin liikunta, jossa keho ei ole pystyasennossa (esim. kuntosaliharjoittelu, jooga, pilates).
Väestön terveyden edistämisessä on tärkeää edistää fyysistä aktiivisuutta ja vähentää liikkumattomuutta. Pelkästään reippaan ja rasittavan aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä kumoamaan runsaan liikkumattomuuden terveyshaittoja. Tarvitaan myös keinoja kevyen ja lyhytkestoisen aktiivisuuden lisäämiseen sekä yhtäjaksoisen paikallaanolon vähentämiseen. Tämän vuoksi jatkotutkimuksissa onkin erityisen kiinnostavaa tarkastella kevyen, pienissä pätkissä toistuvan ja epäsäännöllisen aktiivisuuden terveysmerkitystä.
Lähde
Husu P, Suni J, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Tokola K, Valkeinen H, Mäki-Opas T, Vasankari T. Suomalaisten aikuisten kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus. Suomen lääkärilehti 2014;69(25-32):1871-1877
Lisätiedot
Pauliina Husu
erikoistutkija
terveystieteiden tohtori, filosofian maisteri (psykologia), ammatillinen opettaja
Puh. 046 922 1832
pauliina.husu@ukkinstituutti.fi
Katsele video
UKK-instituutin 7.8.2014 tiedotustilaisuus julkaisusta on katsottavissa verkossa Valo ry:n taltiointina. Katso video.
Runsas istuminen lisää kuolemanriskiä
Tiedote 7.8.2014
Istuminen ja erityisesti runsas television katselu lisää kuolemanriskiä, selviää useista viime vuosina julkaistuista tutkimuksista. Selkeimmin kuolemanriski nousee, kun päivittäistä istumista kertyy yli seitsemän tuntia. Istuminen näyttää olevan itsenäinen kuolemanriski, jonka vaikutuksia ei vähennä suositusten mukainen liikunta. Useiden tutkimusten mukaan runsas päivittäinen istuminen, erityisesti television katselu, ja muu liikkumattomana vietetty valveillaolon aika aiheuttavat terveyshaittoja.
Television ääressä istuminen haitallisinta
Laajoissa epidemiologisissa tutkimuksissa, joiden seuranta-ajat vaihtelevat vajaasta kolmesta vuodesta 14 vuoteen, paikallaanolon mittarina on usein käytetty päivittäistä television katseluaikaa. Amerikkalaisessa tutkimuksessa (Matthews ym. 2012) havaittiin, että vähintään seitsemän tuntia päivässä televisiota katsovilla henkilöillä on 61 prosenttia suurempi kokonaiskuolleisuuden riski kuin alle tunnin päivässä televisiota katsovilla. Paljon liikuntaa harrastavista vähintään seitsemän tuntia päivässä televisiota katsovilla oli 47 prosenttia suurempi kokonaiskuolleisuuden riski ja sata prosenttia suurempi sydänkuolleisuuden riski kuin alle tunnin television ääressä viettävillä.
Toisessa äskettäin julkaistussa amerikkalaistutkimuksessa (Kim ym. 2013) havaittiin eroja erilaisen istumisen vaikutuksissa. Tässäkin tutkimuksessa television katselu osoittautui vaarallisimmaksi, sen sijaan istuminen työssä tai autossa ei ollut yhteydessä kuolleisuuteen.
Tuoreessa meta-analyysissä (Chau ym.) kirjoittajat pohtivat istumisen ja muun paikallaanolon aiheuttamaa globaalia kuoleman riskiä ja päätyvät arvioon, että 5,9 prosenttia kuolemanriskistä voidaan katsoa johtuvan istumisesta. WHO:n arvion mukaan vastaava luku tupakoinnille on 8,7 prosenttia, liikunnan puutteelle 5,5 prosenttia ja ylipainolle sekä lihavuudelle 4,8 prosenttia.
Objektiivisella liikkumattomuuden mittaamisella tarkkoja tuloksia
Kiihtyvyysmittarilla liikkumattomuutta on mitattu vain yhdessä julkaistussa tutkimuksessa (Koster ym.), ja siinä vapaa-ajan liikunta vähentää jonkin verran kuolleisuuden riskiä. Tutkijat korostavat, että terveysriskejä voi vähentää, kun harrastaa riittävästi liikuntaa ja välttää runsasta istumista. He ehdottavatkin istumisen rajoittamisen lisäämistä liikuntasuosituksiin.
Liikkumattomana vietetyn ajan mittaaminen on epätarkkaa, sillä useimmissa tutkimuksissa se perustuu itseraportointiin. Erityisesti istumisen kokonaisaika arvioidaan varsinkin vapaapäivinä alakanttiin. Objektiivisen mittaamisen yleistyessä runsaan istumisen vaikutuksista terveyteen saadaan huomattavasti nykyistä tarkempaa tietoa. Toisaalta jo nykyisen tutkimusnäytön perusteella olisi syytä neuvoa päivittäin paljon istuvia vähentämään istumista liikkumisen lisäämisen ohella.
Arjen istumisen vähentäminen on linjattu yhdeksi keskeiseksi painopisteeksi myös STM:n ja OKM:n yhteisessä terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan strategiassa vuoteen 2020.
Lähde
Vasankari T. Runsas istuminen lisää kuolemanriskiä. Suomen lääkärilehti 2014;69(25-32):1893-1896
Lisätiedot
Tommi Vasankari
johtaja
lääketieteen tohtori
Puh. 040 505 9157
tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi
Katsele video tiedotustilaisuudesta
UKK-instituutin 7.8.2014 tiedotustilaisuus julkaisusta on katsottavissa verkossa Valo ry:n taltiointina.
UKK-instituutti 30 vuotta Tampereella
tutkimuksia, kuntomittauksia ja suosituksia
Tampere 14.5.2014
UKK-instituutti on tehnyt liikunnan terveysvaikutuksiin liittyvää tutkimusta Tampereella jo 30 vuotta. Instituutin toimitilat Tampereen Kauppiin valmistuivat toukokuussa 1984. UKK-instituutti perustettiin vuonna 1980 lahjaksi silloiselle presidentille Urho Kekkoselle, ajatuksena oli kaikkien suomalaisten kunnon kohottaminen. Tutkimuskeskuksen nimi juontuu toimintaa ylläpitävästä Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiöstä.
Tutkimuksia liikunnan terveysvaikutuksista
Alusta alkaen UKK-instituutin tutkimus on ollut laaja-alaista. 1980-luvulla aloitettiin juoksun ja hiihdon harjoitusvaikutusten vertailu, selvitettiin avantouinnin ja saunomisen vaikutuksia ja aloitettiin myös liikuntaneuvonnan tutkiminen. Kainuun elintavat ja terveys -tutkimuksen tuloksia raportoitiin 2000-luvulle saakka. UKK-instituutissa on tehty jo lähes 200 tutkimusta, joista useat ovat pitkäkestoisia interventiotutkimuksia. (Ks. ukkinstituutti.fi >tutkimus)
UKK-kävelytesti ja terveyskuntotestistö
Kahden kilometrin UKK-kävelytesti kehitettiin 80-luvulla ja 90-luvulla kehitettiin myös muita terveyskunnon osa-alueita mittaava UKK-terveyskuntotestistö. Nykyään nämä testit ovat yleisesti käytössä mitattaessa suomalaisten kuntoa. UKK-kävelytesti tunnetaan myös eri puolilla Eurooppaa. Kansainvälinen yhteistyö on ollut vilkasta erityisesti Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa. UKK-instituutin aloitteesta perustettiin 1996 eurooppalainen terveysliikunnan edistämiseen tähtäävä verkosto HEPA Europe.
Terveysliikunnan suositukset
80-luvun hölkkäbuumin aikoihin julkistettiin myös ensimmäinen terveysliikunnan suositus: Kunnon resepti, joka opasti kestävyyskunnon kehittämiseen. 2000-luvun alkupuolen ensimmäisessä Liikuntapiirakassa korostettiin kestävyyskunnon ohella lihaskunnon merkitystä ja nostettiin esiin arkiliikunta. Tuki- ja liikuntaelimistön kunnon edistäminen on ollut UKK-instituutin ohjelmassa 90-luvulta lähtien, erityisesti on tutkittu ja edistetty selän ja hartia-niskaseudun terveyttä. Tapaturma- ja osteoporoositutkimusta on tehty 90-luvun alusta lähtien.
Koulutusta ja tapahtumia
Kouluttaminen ja viestintä kuuluvat tutkimuksen ohella UKK-instituutin tehtäviin. Ammatillisen täydennyskoulutuksen avulla tutkimuksista saatua uusinta tietoa on levitetty terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisten käyttöön. Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät -seminaari on järjestetty 23 kertaa ja terveyskasvatuksen ajankohtaispäivää vietetään toukokuussa 27. kerran.
Tamperelaisille UKK-instituutti tuli tutuksi heti alusta alkaen ikäkausiterveystarkastuksista, jotka kaupunki järjesti instituutissa 90-luvun alkuun saakka. Tällöin instituutissa oli pysyvä Terve ihminen -näyttely ja UKK-instituutti oli mukana monenlaisia kävely- ja liikuntatempauksissa. Kaupin ulkoilupuistoon yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa tehty KuntoKolmonen-lenkkipolku avattiin kesällä 2002 ja tänä keväänä lenkin infotaulut uusitaan toisen kerran.
Avoimet ovet 21.5.2014
UKK-instituutti juhli 30-vuotista toimintaa Avoimet ovet -tapahtumalla keskiviikkona 21.5. klo 12 alkaen. Ohjelmassa oli miniseminaari ajankohtaisista terveysliikunnan aiheista, mm. liiallisen istumisen vaaroista, liikunnan opastusta ja näyttely toiminnasta. Tapahtuma oli avoin kaikille liikunnan terveysvaikutuksista kiinnostuneille kuin myös instituutin yhteistyökumppaneille.
Lisätiedot
Eija Savolainen
tiedottaja
puh. 050 406 2068
Avoimet ovet 21.5. klo 12–16
Hyvinvoiva jaksaa enemmän!
Sairaanhoitajaliiton tiedote 9.5.2014
Sairaanhoitajan päivää 12.5. juhlitaan liikunnan merkeissä
Tänä vuonna Sairaanhoitajan päivää vietetään kansallisesti teemalla: Hyvinvoiva jaksaa enemmän. Tavoitteena on nostaa hyvän kunnon ja liikkumisen merkitystä hoitotyön tekijöiden jaksamisessa ja työkyvyssä. Sairaanhoitajien hyvinvointi näkyy väestön hyvinvointina!
– Moni terveydenhuollon työntekijä tekee raskasta vuorotyötä, joka vaatii hyvää fyysistä kuntoa. Henkilöstöliikunnan edistämisen tulee kuulua kiinteänä osana terveydenhuollon työpaikkojen toimintakulttuuria. Liikunnalla saavutetut terveyshyödyt tuottavat työhyvinvointia, mutta myös taloudellisia säästöjä, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto sanoo.
Tutkimusten mukaan tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ovat yleisimpiä syitä hoitohenkilöstön ennenaikaiseen eläköitymiseen. Merkittävin sairauspoissaolojen syy on selkäkipu.
Vuoden 2014 juhlapäivän yhteistyökumppani on UKK-instituutti. Sen tutkimus- ja kehittämishankkeissa tuotetaan tietoa liikunnan terveysvaikutuksista ja liikunnan edistämisestä mm. työpaikoilla.
– Jos liikunta kuuluu koko organisaation toimintakulttuuriin, on työntekijänkin helpompi lähteä liikkeelle. Tärkeää on, että työntekijät otetaan mukaan suunnittelemaan millaiseen liikuntaan talossa kannustetaan. Lisäksi liikunnan edistämisen pitää näkyä myös työterveyshuollon toiminnassa, erikoistutkija Minna Aittasalo UKK-instituutista sanoo.
Sairaanhoitajan päivää vietetään eri puolilla Suomea liikunnallisten tapahtumien merkeissä. Lisätietoa tapahtumista: www.sairaanhoitajaliitto.fi/1205
Sairaanhoitajan päivää vietetään vuosittain ympäri maailmaa kansainvälisen sairaanhoitajaliiton (International Council of Nurses, ICN) aloitteesta. Juhlapäivään liittyy merkittävä historiallinen tapahtuma. Toukokuun 12. päivä on Florence Nightingalen syntymäpäivä. Nightingale oli sairaanhoidon uranuurtaja, joka uudisti sairaanhoitajien koulutusta ja ammatillista asemaa merkittävästi 1800-luvulla.
Lisätietoja
Merja Merasto, Sairaanhoitajaliitto, puheenjohtaja, merja.merasto (at) sairaanhoitajaliitto.fi, puh. 044 5290 046
Minna Aittasalo, UKK-instituutti, erikoistutkija, terveystieteiden tohtori ja fysioterapeutti, minna.aittasalo (at) uta.fi, 03 282 9267
Laura Niemi, Sairaanhoitajaliitto, markkinointi- ja viestintäpäällikkö, laura.niemi (at) sairaanhoitajaliitto.fi, puh. 050 3738602
Lisää aiheesta
Kotka vähensi sairauslomia liikunnalla
Kotkan kaupunki on onnistunut vähentämään sairauspoissaoloja muun muassa tarjoamalla jumppia työaikana.
Sairaanhoitajalehti.fi
Liike elämään -tutkimushanke
Tutkimuksessa autetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä luomaan itselleen henkilöstöliikunnan toimintamalli.
UKK-instituutti
Radiojuttu maanantaina 12.5.
Sairaanhoitajan päivän teemasta julkaistaan toimitusten käyttöön myös radiojuttu. Jutussa haastatellaan sairaanhoitaja Elisa Valovirtaa sekä työyhteisöliikunnan asiantuntija Matleena Livsonia. Juttu on kuunneltavissa ja ladattavissa 12.5.2014 Deski.fi
Iäkkäiden liikkumisen edistäminen vähentää kaatumisia
Tiedote 10.4.2014
Yli 75-vuotiaiden kaatumiset ovat yleisiä, joka kolmas ikäihminen kaatuu vähintään kerran vuodessa ja heikkokuntoisista vuosittain katuu joka toinen. Fyysisen toimintakyvyn yhteys kaatumisriskiin on selvä: Mitä paremmassa fyysisessä kunnossa 75 vuotta täyttänyt henkilö on ja mitä enemmän hän liikkuu, sitä epätodennäköisempää kaatuminen on.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänään julkaisemista Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH-tutkimus 2013) tuloksista ilmenee, että lähes puolet yli 75-vuotiaiden kaatumisista aiheuttaa vamman, joka tarvitsee jonkin asteista hoitoa.
Suomessa kuolee vuosittain yli tuhat ikäihmistä kaatumisen seurauksena, noin 7000 saa lonkkamurtuman ja kymmenet tuhannet eriasteisia hoitoa vaativia vammoja. Kaatuminen voi lisätä myös kaatumispelkoa. Kaatumista pelkäävä ikäihminen vähentää liikkumistaan, mikä puolestaan heikentää toimintakykyä — ja lisää kaatumisvaaraa. Tämä kierre on mahdollista katkaista erilaisilla käytännön toimenpiteillä, kuten yleisellä fyysisellä aktiivisuudella ja erityisesti monipuolisella tasapaino- ja voimaharjoittelulla. Varhainen kaatumisvaaran tunnistaminen auttaa kaatumisten ehkäisemisessä ja edistää ikäihmisten hyvinvointia sekä itsenäistä kotona selviytymistä. Se myös vähentää terveydenhuollon kustannuksia.
Toimintakyky heikkenee ikääntymisen myötä
ATH-tutkimuksen mukaan 55—74-vuotiaista 84 prosenttia kykenee kävelemään puoli kilometriä levähtämättä, mutta 75 vuotta täyttäneistä vain hieman yli puolet. Portaiden kerrosvälin pystyy nousemaan levähtämättä yhdeksän kymmenestä 55—74-vuotiaasta, ikäihmisistä enää kuusi kymmenestä nousee kerrosvälin levähtämättä. Ikäihmiset jotka selviävät näistä fyysisistä ponnistuksista kaatuvat harvemmin kuin toimintakyvyssään vaikeuksia kokevat. Sisätiloissa kaatuvat erityisen usein fyysisesti passiiviset ikäihmiset, joista etenkin naisilla myös ulkona liikkuminen on rajoittunutta. Näistä kaatumisista aiheutuneet vammat vaativat usein sairaalahoitoa.
Liikuntaharjoittelu parantaa toimintakykyä ja vähentää kaatumisia
Terveysliikunnan suositus toteutuu vain harvalla 75 vuotta täyttäneellä. Kestävyyskuntoa kehittävä liikunta on yleisempää, kun taas lihasvoimaa kehittävä harjoittelu on todella harvinaista. Suositusten mukaisesti kaksi ja puoli tuntia reipasta kestävyysliikuntaa saa viikossa kerätyksi 13 prosenttia miehistä ja kuusi prosenttia naisista. Lihasvoimaa kehittää sekä miehistä että naisista kuusi prosenttia viikoittain.
Liikuntaharjoittelulla voidaan parantaa iäkkäiden toimintakykyä ja vähentää kaatumisia ja niiden aiheuttamia vammoja. Monipuolisten liikuntapalvelujen tarjonta onkin tärkeää ja niiden järjestämisessä tarvitaan julkisen sektorin lisäksi myös järjestöjä.
Lähde
Sievänen H, Karinkanta S, Tokola K, Pajala S, Vasankari T, Kaikkonen R. Iäkkäiden toimintakyky, liikkuminen ja kaatumiset Suomessa 2013 -ATH-tutkimuksen tuloksia. Hki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2014. Tutkimuksesta tiiviisti 7, 2014.v
Lisätiedot
Harri Sievänen
tutkimusjohtaja
Puh. 050 436 0452
harri.sievanen@ukkinstituutti.fi
Liikkuvilla äideillä parempi elämänlaatu raskauden aikana kuin vähemmän liikkuvilla
27.3.2014
Raskauden aikana elämänlaatu voi heikentyä, koska elimistön muutokset ovat suuria. UKK-instituutin tutkimuksessa säännöllisesti liikkuvat naiset kokivat elämänlaatunsa paremmaksi raskauden lopussa verrattuna vähemmän liikkuviin naisiin.
UKK-instituutin tutkimukseen osallistui 338 raskausdiabeteksen riskiryhmään kuulunutta naista. Naiset jaettiin raskauden lopussa toteutuneen kestävyysliikunnan määrän perusteella terveysliikuntasuositukset täyttävien ja ei-täyttävien ryhmiin. Suosituksen mukaan reipasta kestävyysliikuntaa pitäisi kertyä vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa. Elämänlaadun arviointi perustui Suomessa kehitetyn 15D-elämänlaatumittarin tietoihin raskauden alussa ja lopussa. Tutkimuksen alussa elämänlaatu oli molemmissa ryhmissä sama.
Terveysliikuntasuositukset täyttäneiden äitien ryhmässä elämänlaatu oli merkitsevästi vertailuryhmää parempi erityisesti energisyyden, liikuntakyvyn ja tavanomaisista toiminnoista selviytymisen osalta. Säännöllisesti liikkuvat äidit kokivat myös unenlaatunsa paremmaksi ja olivat vähemmän ahdistuneita.
Raskauden loppupuolella vain joka neljäs nainen liikkui terveyden kannalta riittävästi. Liikunnalla on monia myönteisiä vaikutuksia sekä sikiön että äidin fyysiseen terveyteen ja myös äidin elämänlaatuun. Yhteiskunnan näkökulmasta paremmalla elämänlaadulla on kauaskantoisia vaikutuksia äidin terveyspalveluiden käyttöön ja työhön paluun mahdollisesta viivästymisestä aiheutuneisiin kustannuksiin.
Lisätietoja
Päivi Kolu, TtM, tutkija, UKK-instituutti
puh. 03 282 9234
paivi.kolu (at) uta.fi
Artikkeli
Kolu P, Raitanen J, Luoto R. Physical Activity and Health-Related Quality of Life During Pregnancy: A Secondary Analysis of a Cluster-Randomised Trial. Maternal and Child Health Journal 2014;(March 1.):DOI 10.1007/s10995-014-1457-4 (Epub ahead of print)