Lähellä kotia sijaitsevien puistojen, metsien ja ulkoilualueiden käytön lisääminen olisi UKK-instituutin laskelmien mukaan merkittävä keino vähentää liikkumattomuudesta yhteiskunnalle muodostuvia kansansairauksien kustannuksia.
Liikkumattomuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä suositusta vähäisempää reippaan tai rasittavan liikkumisen määrää viikossa. Tällä hetkellä lähiluonnossa liikkuen suosituksen täyttävien osuus on koko Suomessa 11 prosenttia. Mikäli lähiluonnossa suosituksen täyttävien osuus nousisi yhdeksän prosenttiyksikköä, vähentäen samalla liikkumattomien osuutta, vuotuista säästöä kertyisi lähes 260 miljoonaa euroa, selviää UKK-instituutin tekemästä selvityksestä. Vastaavasti mikäli luontoliikkumisen osuus nousisi 19 prosenttiyksikköä nykyisestä, säästö kansansairauksien kustannuksissa olisi reilu puoli miljoonaa euroa vuodessa.
Lähiluonnossa liikkumisen säästöpotentiaalilla on huomattava yhteiskunnallinen merkitys, koska liikkumattomuuden aiheuttamat kansansairauksien kustannukset ovat Suomessa yhteensä noin 1,4 miljardia euroa vuodessa. Kansansairauksien kustannuksissa on huomioitu liikkumattomuuden osuus terveyspalveluiden käytössä ja lääkityksessä. Lisäksi laskelmissa ovat mukana työikäisen väestön työn tuottavuutta heikentävät sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet ja ennenaikaiset kuolemat.
UKK-instituutin laskelmien taustalla ovat liikkumattomuudesta yhteiskunnalle muodostuneet kustannukset, jotka ovat vuositasolla noin 3,2 miljardia euroa. Liikkumattomuuden kustannukset pohjautuvat tutkimukseen, joka on tehty yhteistyössä UKK-instituutin, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Likesin ja Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen kanssa.
Liikkumattomien osuutena on käytetty laskelmissa 76 prosenttia, joka perustuu vuonna 2017 kerättyyn KunnonKartta-väestötutkimuksen liikemittariaineistoon. Ikääntyneiden liikkumattomuuden osuus on 86 prosenttia, joka perustuu Terveys 2011-tutkimuksessa kerättyyn liikemittaritietoon. Tieto lähiliikuntapaikkojen käytöstä vapaa-ajalla ja niissä liikkumisen suosituksen täyttäneiden osuudet perustuvat KunnonKartta-väestötutkimuksen kyselyaineistoon. Väestötutkimuksen mukaan terveyden kannalta riittävästi liikkuvista 44 prosentilla suositus toteutui lähiluonnossa liikkuen, millä tässä selvityksessä tarkoitetaan piha-alueita, metsiä, puistoja ja ylläpidettyjä ulkoilualueita, kuten pururatoja ja hiihtopaikkoja. Lopuilla (56 %) liikkumisen suositus toteutui pääosin muualla kuin lähiluonnossa liikkuen.
UKK-instituutin tutkija Päivi Kolu puhui 28.9.2023 Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen tilannekuvaseminaarissa otsikolla Liikkumattomuuden kustannukset – lähiluonnossa liikkumisen säästöpotentiaali.
Päivi Kolu, tutkija, fysioterapeutti, UKK-instituutti
Taustamateriaalia:
Kolu P, Kari JT, Raitanen J, Sievänen H, Tokola K, Havas E, Pehkonen J, Tammelin TH, Pahkala K, Hutri-Kähönen N, Raitakari OT, Vasankari T. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. J Epidemiol Community Health. 2022 Jul;76(7):677–684.
Husu P, Suni J, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Tokola K, Valkeinen H, Mäki-Opas T, Vasankari T. Objectively measured sedentary behavior and physical activity in a sample of Finnish adults: a cross-sectional study. BMC Public Health. 2016 Sep 1;16(1):920.
Artikkelikuva: Canva