TUTKITTUA TIETOA SUOMESTA
Työssäkäyvien fyysistä aktiivisuutta vapaa-aikana ja arkiliikkumisen herättämiä tunteita tutkittiin Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa STYLE-tutkimuksessa. Tutkimuksessa havaittiin, että toisin kuin laboratoriokokeissa, arkiliikkumisen yhteydessä myös verrattain vähän liikkuvat aikuiset kokevat liikkumisen herättämiä positiivisia tunteita.
Liikkumisen ja tunteiden välinen yhteys on monitahoinen
Vaikka laboratoriokokeiden perusteella fyysisesti aktiiviset henkilöt kokevat positiivisia liikkumiseen liittyviä tunteita – ja vähän liikkuvat vastaavasti negatiivisia – tämä tutkimus osoittaa, että saadessaan itse valita liikkumisen muodon, jokainen aikuinen voi kokea positiivisia arkiliikkumisen synnyttämiä tunteita.
– Oli tutkimuksellisesti mielenkiintoista ja kansanterveyden kannalta huojentavaa, että jokainen haastatelluista henkilöistä kertoi kokeneensa tyytyväisyyden ja onnellisuuden tunteita johonkin liikkumismuotoon liittyen. Tämä korostaa itsemääräämisvallan tärkeyttä: liikkumisen tuputtamisen sijaan meidän tulisi keskittyä kannustamaan vähemmän liikkuvia löytämään ne itselleen mieluisimmat keinot lisätä arkiliikkumista, kertoo tutkijatohtori Riikka Harikkala-Laihinen Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Tyytyväisyyttä herätti esimerkiksi raittiin ilman virkistävä vaikutus kävelyllä, kun taas onnellisuus usein linkittyi sosiaaliseen kanssakäymiseen liikkumisen aikana. Toki liikkuminen herätti myös negatiivisia tunteita. Esimerkiksi vihaa koettiin erityisesti silloin, kun liikkumismuoto oli monotoninen kuten lumenluonti, tai koettiin vaikeaksi kuten Pilateksen hengitystekniikka.
– Lisäksi liikkuminen herätti rakkauden, ylpeyden, pelon, häpeän, ja surullisuuden tunteita. Oikeastaan liikkumiseen liittyykin koko ihmisyyden tunneskaala, ei vain useimpien tutkimusten kaksijakoinen positiivinen tai negatiivinen -ajattelu, Harikkala-Laihinen täsmentää.
Moniulotteisuuden vuoksi arkiliikkumiseen liittyvät tunteet eivät ole yksiselitteisiä, vaan ne ilmenevät sekaisin, peräkkäin, ja päällekkäin. Ennen liikkumista heräävät tunteet voivat joko kannustaa liikkumaan tai estää liikkumisen, kun taas liikkumisen aikana esille nousevat tunteet usein linkittyvät liikkeen herättämiin tuntemuksiin omassa kehossa. Liikkumisen jälkeen ilmenevät tunteet monesti reflektoivat liikkumisen aikaista olotilaa. Esimerkiksi avantouinnin aikainen epämiellyttävä kylmyys voi pulahduksen jälkeen muuttua nautinnolliseksi rentoudeksi kehossa.
Arkiliikkumisessa tunnistettavissa kuusi eri ihmistyyppiä
Tutkimuksessa havaittiin, että työn aktiivisuusvaatimusten ja arkiliikkumisen suhteen on tunnistettavissa kuusi erilaista ihmistyyppiä. Tässä tutkimuksessa työajan aktiivisuus jakautui kolmeen ryhmään: vähän, kohtalaisesti ja paljon liikkumista vaativiin tehtäviin. Näiden lisäksi arkiliikunnan suhteen nousi esille kahtiajako liikkumiseen kannustavia harrastuksia ylläpitäviin ja niihin, jotka eivät maininneet harrastavansa minkäänlaista liikkumista.
– Tutkimus keskittyi erityisesti vapaa-ajan arkiliikkumiseen, eli haastateltavien itse valitsemiin liikkumismuotoihin. Poikkeuksellista löydöksissä oli, että vähän ja paljon liikkuvien tunnekokemukset olivat hämmästyttävän samankaltaisia, kun kyseessä oli vapaaehtoinen liikkuminen, Harikkala-Laihinen korostaa.
Vähän vapaa-ajallaan liikkuvien keskeisimmät liikkumiseen liittyvät tunnekokemukset olivat rentouttavia, seesteisiä ja kätevyyttä korostavia. Heille liikkuminen oli usein sivuseikka jonkin henkilökohtaisesti tärkeämmän tai miellyttävämmän tavoitteen saavuttamisessa. Monesti liikkuminen tapahtui esimerkiksi puutarhaa hoitaen tai kotia remontoiden, jolloin tekemisen jäljet tuottivat iloa ja tyytyväisyyttä.
Paljon vapaa-ajallaan liikkuvien keskeisimmät tunnekokemukset linkittyivät onnellisuuteen, tarmokkuuteen, ja innokkuuteen. Henkilöstä riippuen kevyestä hyvinkin rankkaan vaihtelevat liikkumistottumukset herättivät myös näissä osallistujissa iloa ja tyytyväisyyttä – toisille rentoutumisen, toisille fyysisen uupumisen kautta. Mielenrauhan löytäminen oli kuitenkin tärkeä motiivi arkiliikkumiseen jokaiselle ihmistyypille.
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimusaineisto kerättiin yhdestä eteläsuomalaisesta kaupungista kahdesta erilaisesta työympäristöstä: vähittäistavaramyymälästä ja alakoulusta. Molemmat työpaikat ovat sosiaalisesti intensiivisiä ja kuormittavia, mikä lienee heijastunut myös tutkimustuloksiin.
Aineisto koostui 73 haastattelusta, jotka keskittyivät haastateltavien arkiliikkumiseen ja siihen liittyviin tunteisiin. Aineistonkeruussa hyödynnettiin liikkumiseen liittyvää kuvamateriaalia, joka auttoi haastateltavia kertomaan tunteistaan erilaisia arkiliikkumisen muotoja (mm. pyöräily, kävely, juoksu, jalkapallo, frisbee, mölkky, imurointi, puutarhanhoito) kohtaan. Kuvamateriaali auttoi kartoittamaan sekä liikkumismuotoja, joista haastateltavat nauttivat, että liikkumismuotoja, joita he vieroksuvat.
Alkuperäisjulkaisu
Harikkala-Laihinen, R., Hurmerinta, L., Tapio, P., Vasankari, T., & Sandberg, B. (2022). Why Would You Run around Chasing a Ball? Embodied and Temporal Emotions during Leisure Time Physical Activity. Leisure Sciences, 1-24. Open Access: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/01490400.2022.2099491