TUTKITTUA TIETOA SUOMESTA
Liikkumissuosituksen täytti 85 % seuratoimintaan osallistuvista nuorista ja 45 % seuratoimintaan osallistumattomista nuorista. Tämä kävi ilmi Terveyttä edistävä liikuntaseura -tutkimuksen osatutkimuksessa, jossa selvitettiin seuratoimintaan osallistuvien ja osallistumattomien nuorten liikkumista.
Tässä tutkimuksessa lasten ja nuorten liikkumissuositus täyttyy, kun liikkuu reippaasti tai rasittavasti keskimäärin vähintään 60 minuuttia päivässä. Joka viides seuratoimintaan osallistuva nuori liikkui reippaasti tai rasittavasti tunnin ajan jokaisena päivänä viikossa. Seuratoimintaan osallistumattomista nuorista 5 % liikkui vähintään tunnin joka päivä.
Harjoituspäivinä jalkapalloa, koripalloa ja maastohiihtoa harrastavat pojat liikkuivat enemmän kuin samoihin lajeihin osallistuvat tytöt. Lepopäivinä seuratoimintaan osallistuvilla nuorilla ei ollut sukupuolten välillä eroja vähintään kohtuukuormitteisen liikkumisen määrässä.
Fyysisen aktiivisuuden seuranta valmennuksen tukena
Tiedetään, että säännöllinen liikkuminen kohottaa fyysistä kuntoa, ja että hyvä fyysinen kunto on yhteydessä sairastumis- ja vammariskiin. Kilpa- ja huippu-urheilijoiden kuormitustason ja siinä tapahtuvien muutosten vaikutusta vamma- ja sairastumisriskiin tutkitaan aktiivisesti ja aktiivisuuden seurantaa käytetään valmennuksessa osana kuormituksen arviointia yksilö- ja joukkuetasolla.
Tutkimuksessa mitattu fyysisen aktiivisuuden intensiteetti ei kuitenkaan kerro, kuinka kuormittavaa tekeminen yksilölle on, joten kuormituksen arviointiin tarvitaan muitakin keinoja. Jatkossa olisi hyvä tutkia liikkumisen määrää ja rasittavuutta ohjattujen ja omatoimisten harjoitusten aikana sekä harjoitusten ulkopuolella.
Mukana yhdeksän suosittua urheilulajia eri puolilta Suomea
Tässä kuvailevassa poikkileikkaustutkimuksessa oli mukana 322 seuratoimintaan osallistuvaa 14–17-vuotiasta nuorta. Mukana oli sekä kesä- että talvilajien urheilijoita yhdeksästä joukkue- ja yksilölajista. Tutkimuksen verrokkiryhmän muodosti 139 samanikäistä koululaista, jotka eivät osallistuneet seuratoimintaan.
Tutkimuksessa mitattiin seurassa urheilevien nuorten liikkumisen määrää ja rasittavuutta liikemittarilla viikon ajan sekä seurattiin askelten kertymistä päivän aikana. Lisäksi tutkittiin, minkä pituisista pätkistä liikkuminen koostui eri lajien urheilijoilla. Kiihtyvyyttä tarkasteltiin yhden minuutin analyysijaksolla, joka on yleisimmin tutkimuksissa käytetty analyysijakson pituus.
Tutkimus on osa Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -tutkimusta, jonka tarkoitus on selvittää seuratoimintaan osallistumisen yhteyttä liikunta-aktiivisuuteen ja terveyteen. Tutkimus toteutetaan Jyväskylän yliopiston, UKK-instituutin ja kansallisten liikuntalääketieteen keskusten (Helsingin urheilulääkäriasema, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, ODL Liikuntaklinikka, Paavo Nurmi -keskus ja Tampereen urheilulääkäriasema) yhteistyönä. Tutkimuksen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Teksti ja lisätiedot
ylilääkäri Kerttu Toivo, Tampereen urheilulääkäriasema / UKK-instituutti
Alkuperäinen julkaisu
K. Toivo, H. Vähä-Ypyä, P. Kannus, K. Tokola, L. Alanko, O. J. Heinonen, R. Korpelainen, J. Parkkari, K. Savonen, H. Selänne, S. Kokko, U. M. Kujala, J. Villberg & T. Vasankari. (2022). Physical activity measured by accelerometry among adolescents participating in sports clubs and non-participating peers. European Journal of Sport Science. DOI: 10.1080/17461391.2022.2103740