TUTKITTUA TIETOA SUOMESTA
Reserviläisten fyysisen aktiivisuuden ja mielenterveyden välisiä yhteyksiä tutkittiin Reserviläisten toimintakyky -tutkimuksessa. Tutkimuksessa havaittiin, että yhteys on erilainen riippuen siitä, tarkastellaanko mielenterveyttä mielenterveysoireilun vai mielen hyvinvoinnin näkökulmasta.
Fyysisellä aktiivisuudella yhteys mielenterveysoireiluun, mutta ei mielen hyvinvointiin
Tulokset osoittivat, että liikemittareilla mitattu fyysinen aktiivisuus on yhteydessä mielenterveyteen erityisesti mielenterveysoireilun näkökulmasta. Päivittäin eniten liikkuvat ja vähiten paikallaan olevat nuoret miehet kokivat vähemmän mielenterveysoireilua liikunnallisesti passiivisempiin miehiin verrattuna riippumatta miehen iästä, koulutuksesta, siviilisäädystä tai työtilanteesta.
Fyysisellä aktiivisuudella ei sen sijaan näyttänyt olevan yhteyttä mielen hyvinvointiin.
Tulokset osoittivat myös, että liikunnan intensiteetti ei selittänyt miesten mielenterveyden tilaa. Mielenterveyden kannalta ei siis ollut merkitystä, oliko päivittäinen liikkuminen rauhallista vai sykettä nostattavaa.
Fyysisen aktiivisuuden ja mielenterveyden välinen yhteys on moniulotteinen
Tulokset kuvaavat liikunnan ja mielenterveyden välisen yhteyden moniulotteisuutta.
– Tätä yhteyttä on tärkeää tarkastella eri näkökulmista ja eri menetelmiä hyväksikäyttäen, tutkimuspäällikkö Kaija Appelqvist-Schmidlechner Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta muistuttaa.
Tulokset antavat viitteitä siitä, että mielen hyvinvoinnin näkökulmasta liikunnan konteksti voi olla tärkeämpi seikka kuin pelkkä päivittäinen liikkeen määrä. Vapaa-ajan liikunnan ja mielen hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä onkin saatu näyttöä aikaisemmissa tutkimuksissa samalla aineistolla. Tulokset eivät kuitenkaan kerro mitään syy-seuraussuhteista.
– Liikunnan ja mielenterveyden edistäminen, yhdessä ja erikseen, kuuluu osaksi kokonaisvaltaista väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Liikunnan mahdollisuuksia väestön mielenterveyden edistämisessä ei ole kuitenkaan vielä täysin osattu hyödyntää, Appelqvist-Schmidlechner toteaa.
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimusaineisto koostui 409 keski-iältään 28-vuotiaasta miehestä, jotka osallistuivat kertausharjoituksiin vuonna 2015. Mielenterveyttä mitattiin Mental Health Inventory-5 sekä Short Warwick-Edinburgh Mental-Wellbeing Scale -mittareilla. Fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa mitattiin liikemittareilla.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Maanpuolustuskorkeakoulun, Sotilaslääketieteen keskuksen, Jyväskylän yliopiston ja UKK-instituutin kanssa. Tulokset on julkaistu Frontiers in Public Health -lehdessä.
Alkuperäisjulkaisu
Appelqvist-Schmidlechner K, Raitanen J, Vasankari T, Kyröläinen H, Häkkinen A, Honkanen T, Vaara J (2022). Relationship between accelerometer-based physical activity, sedentary behaviour and mental health in young Finnish men. Frontiers in Public Health. https://doi.org/10.3389/fpubh.2022.820852
Lue myös Kaija Appelqvist-Schmidlechnerin kirjoittama kooste reserviläisten toimintakyky -tutkimuksen viiden osajulkaisun tuloksista THL:n blogista: Liikunta ja mielenterveys kulkevat käsi kädessä – vai kulkevatko?