Move!-mittaukset on monipuolinen ja kattava patteristo 5.- ja 8.-luokkalaisten fyysisestä toimintakyvystä. Mittaukset kertovat ennen kaikkea lapselle ja nuorelle itselleen sekä hänen perheelleen arjessa jaksamisesta.
Move!-projektipäällikkö Mikko Huhtiniemi Jyväskylän yliopistosta ja johtaja Tommi Vasankari UKK-instituutista esittelivät syksyn 2020 mittaustulokset ja viiden mittausvuoden trendit valtion liikuntaneuvoston järjestämässä julkistuswebinaarissa.
Kestävyyskunto heikkenee
Sekä 5. että 8. luokkalaisten kestävyyskunto on heikentynyt. Viiden mittausvuoden trendi on selvästi laskeva. 20 metrin viivajuoksun tulokset kertovat, että isolla osalla oppilaista kestävyyskunto on terveyttä ja toimintakykyä mahdollisesti haittaavalla tasolla ja että oppilailla voi olla vaikeuksia selviytyä väsymättä arjen toiminnoista.
Viidesluokkalaisista tytöistä 41 % juoksi viivajuoksumittauksessa korkeintaan hieman yli 3 minuuttia eli 460 metriä ja pojista 45 % juoksi korkeintaan 4 minuuttia eli 580 metriä.
– Tämän vuoden viivajuoksun tulosten laskussa voi näkyä myös koronan vaikutuksia etäkoulunkäynnin ja harrastusten keskeyttämisen kautta, arvioi UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
Kestävyyskunto on liikkumisen ja kehonkoostumuksen summamuuttuja, jolla on vahva yhteys mm. terveydellisiin ongelmiin ja tulevaan työssä jaksamiseen.
– Syystä tai toisesta laskenut kestävyyskunto ei loikkaa itsekseen ylöspäin, sen kohentaminen vaatii työtä, sen kohentaminen vaatii työtä, Vasankari jatkaa.
Lihaskunnon kehittymisessä positiivistakin trendiä
Vatsalihasten voimassa ja kestävyydessä on nähtävissä lievää myönteistä kehitystä 8. luokkalaisilla, erityisesti pojilla. Ylävartalon voimassa ja kestävyydessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.
– On kuitenkin myös huomioitava, että osa pojista ei pysty tekemään yhtään etunojapunnerrusta hyväksytyllä tavalla, Tommi Vasankari muistuttaa.
Liikkuvuuden edistäminen tärkeää
Kummankaan vuosiluokan kehon liikkuvuudessa ei näy mittaustuloksissa merkittäviä muutoksia. Tytöillä on parempi liikkuvuus kuin pojilla.
Kolmasosalla 5. luokkalaisista pojista on vaikeuksia tehdä ylävartalon luonnollista liikkuvuutta osoittava käsien liike. Neljännes 8. luokkalaisista pojista ei onnistu alaselän ojennuksessa täysistunnassa.
Istuva elämäntapa sekä yksipuolisen liikunnan vaikutukset näkyvät 5. ja 8. luokkalaisten liikkuvuuden haasteissa mm. täysistunnassa takareiden kireyksinä.
– Liikkuvuus ei ole syntymälahja vaan senkin eteen tulee tehdä töitä, Vasankari muistuttaa.
– Suomessa työstetään juuri nyt uusia lasten ja nuorten liikkumisen suosituksia ja liikkuvuuden korostaminen tulee pohtia huolella näiden Move!-tulosten perusteella, Vasankari pohtii.
Motoriset taidot ennallaan
Vauhdittomassa 5-loikassa ja heitto-kiinniottoyhdistelmässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.
– 5-loikka on erinomainen mittari, joka arvioi sekä lihasvoimaa, koordinaatiota että keskivartalon hallintaa, Vasankari korostaa.
Lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen on kaikkien asia
Huhtiniemi ja Vasankari painottivat puheenvuoronsa päätteeksi, että toimintakyvyn kehittäminen on mahdollista.
– Vaikuttavuus on suurinta, kun toimenpiteitä tehdään monipuolisesti useilla eri tasoilla: oppilas ja perhe, opettajat ja koulut, kouluterveydenhuolto sekä paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen päätöksenteko yhdessä. Liikkeen lisäämisen tarvitaan meitä kaikkia, Tommi Vasankari sanoo.
Move!-mittaustuloksissa näkyy alueellista vaihtelua. Maakunnissa ja kunnissa tuleekin pohtia omaan rakenteeseen ja ympäristöön tarpeellisia kehittämistoimenpiteitä.
Tulokset ja lähteet:
- Valtakunnalliset ja maakuntien tulokset Opetushallituksen Move!-sivustolla
- Valtakunnalliset, maakuntakohtaiset ja kuntakohtaiset tulokset julkaistaan myös lasten ja nuorten liikunnan tietokannassa (alasivu 9/9)
- Valtion liikuntaneuvoston Move!-uutinen 9.12.2020
- Move! Ylen aamussa 9.12.2020
- Move! Helsingin Sanomissa 9.12.2020