Nyt muodostettava hallitus voi tehdä miljardiluokan säästöt ja lisätä samalla ihmisten hyvinvointia. Se on mahdollista ottamalla harppaus suomalaisten liikkumisessa. Vimevaalikauden lopulla hyväksytty liikuntapoliittinen selonteko antaa tälle työlle hyvät lähtökohdat: nyt on toimeenpanon aika.
UKK-instituutin julkaisema selvitys (2018) kertoo, että liikkumattomuuden kustannukset ovat jo 3-7,5 miljardia vuodessa ja ilman uusia toimenpiteitä ne kasvavat.
Liikunnan lisääminen vaatii yleisten budjettivarojen avaamista liikunnan rahoitukselle ja poikkihallinnollisuuden lisäämistä liikunnan päätöksenteossa. Liikunta on ainoa toimiala, jolla käytännössä koko 155 miljoonan euron valtion budjetti kohdennetaan veikkausvoittovaroista. Liikunnan määrärajoja tulee lisätä siten, että jatkossa osa rahoituksesta tulee yleiskatteellisista budjettivaroista ja myös muille hallinnonaloille kuinOKM:n liikuntabudjettiin. Erityisesti sosiaali- ja terveysbudjettiin olisi syytä lisätä määrärahoja liikunnan edistämiseen.
Jos edellytykset liikunnan ja urheilun lisäämiselle saadaan kuntoon, keinoja kyllä löytyy. Tulevalla vaalikaudella on syytä aloittaa kattava liikunnan lisäämisen ohjelma, jossa jokaiselle ikäryhmälle tarjotaan arjessa näkyviä liikunnan lisäämisen käytäntöjä ja kansalaisyhteiskuntaa tuetaan liikunnan järjestämisessä kaikille. Tässä tarvitaan yhteistyötä kaikkien liikunnan järjestäjien, julkisen sektorin ja tutkimuksen kesken.
Erityinen huomio tulee olla kaikkein vähiten liikkuvien innostamisessa liikkeelle. Heidän kohdallaan inhimilliset ja yhteiskunnalliset haitat sekä kustannukset ovat kaikkein suurimpia. Tässä työssä tarvitaan liikuntaneuvontaa, matalan kynnyksen liikuntaryhmiä ja muita räätälöityjä toimia.
Lasten ja nuorten liikunnan lisääminen on tärkeää, sillä lapsuudessa rakentuu usein koko elämänkulun kantava liikunnallinen elämäntapa.
Seuratoiminta on olennainen osa liikuntakulttuuria. Yli miljoona suomalaista on mukana 10 000 liikuntaseurassa. Liikunnallisen elämäntavan lisäksi monipuolinen seuratoiminta mahdollistaa suomalaisten laajasti arvostaman huippu-urheilun. Suomalaisista 80 prosenttia pitää huippu-urheilumenestystä tärkeänä. Sitä tulee tukea nykyistä enemmän elämys- ja yhteisöllisyysarvonsa vuoksi, mutta myös koska se motivoi erityisesti järjestöissä ja seuroissa toimivia ihmisiä.
Uusilla kansanedustajilla ja aloittavalla hallituksella on loistava mahdollisuus tarttua haasteeseen ja antaa edellytykset liikkuvalle Suomelle, jossa hyvinvointi kasvaa ja samalla yhteiskunnalle koituu miljardisäästöt.
Mikko Salonen, toimitusjohtaja, Olympiakomitea
Tommi Vasankari, johtaja, UKK-instituutti
Eki Karlsson, toiminnanjohtaja, Suomen Latu
Aino-Maija Sirén, aluejohtaja, liikunnan aluejärjestöjen verkoston puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 13.5.2019: Tulevalla hallituskaudella pitää panostaa liikuntaan
13.5.2019
