Kehon paino koostuu rasvamassasta eli rasvakudoksesta sekä rasvattomasta massasta, kuten lihaksista ja luista. Kun kehon rasvakudoksen määrä on liian suuri, puhutaan ylipainosta tai lihavuudesta. Aikuisten painoa arvioidaan tyypillisimmin painoindeksin avulla eli painon ja pituuden suhteesta. Painoindeksi eli BMI (body mass index) saadaan jakamalla paino (kg) pituuden (m) neliöllä. Vaikka lihavuus lisää monia terveysriskejä, on tärkeää tiedostaa, että paino ja painoindeksi ovat vain yksittäisiä mittareita, eivätkä riitä yksinään arvioimaan yksilön terveydentilaa tai hyvinvointia.
Aikuistenlihavuus luokitellaanpainoindeksillä(BMI, kg/m²):
| BMI < 18,5 | Alipaino |
| BMI 18,5–24,9 | Normaalipaino |
| BMI 25–29,9 | Ylipaino eli lievä lihavuus |
| BMI 30–34,9 | Merkittävä lihavuus |
| BMI 35–40 | Vaikea lihavuus |
| BMI ≥ 40 | Sairaalloinen lihavuus |
Hyvä muistaa!
Hyvin lihaksikkaan ihmisen painoindeksi voi olla yli 25 kg/m², vaikka rasvakudosta ei olisikaan liikaa. Lihaskudos painaa suhteessa enemmän kuin rasvakudos.
Koska lihaskudos painaa suhteessa enemmän kuin rasvakudos, hyvin lihaksikkaalla ihmisellä painoindeksi voi olla yli 25, vaikka rasvakudosta ei olisikaan liikaa. Tällaisissa tapauksissa lihavuuden astetta voi arvioida paremmin mittaamalla, paljonko henkilöllä on rasvamassaa. On hyvä kuitenkin muistaa, että rasvamäärän mittaamiseen kehitetyt menetelmät, kuten bioelektrinen impedanssi tai ihopoimujen mittaus ovat epäsuoria tapoja arvioida kehonkoostumusta, eivätkä ne anna täysin tarkkoja tuloksia. Kehon rasvaprosentilla ei ole vastaavia yleisiä viitearvoja kuin painoindeksille, mutta aikuisella nuorella naisella rasvaprosentti eli rasvan osuus koko kehon painosta on yleensä noin 25 % ja miehellä noin 15 %. Valtaosalla aikuisväestöstä pelkkä painoindeksi sopii kuitenkin hyvin painon arvioimiseen.
Vyötärönympärys kertoo rasvakudoksen jakautumisesta
Myös rasvakudoksen jakautuminen vaikuttaa terveyteen. Rasvan jakautumisen perusteella voidaan lihavuus jakaa keskivartalo- ja alavartalolihavuuteen. Vatsaonteloon kerääntyvä rasva on aineenvaihdunnallisesti muualle kertynyttä rasvaa aktiivisempaa ja siksi vaarallisempaa terveydelle ja yhteydessä moniin lihavuuteen liittyviin sairauksiin.
Keskivartalolle kerääntyvää liikarasvaa arvioidaan vyötärön ympärysmitan avulla. Taulukossa on kuvattu vyötärön ympärysmittojen raja-arvoja (18–65-vuotiaille), jotka kuvaavat sydän- ja verisuonitautien sekä muiden lihavuuden liitännäissairauksien riskin lisääntymistä.
Vyötärön ympärysmitan riskirajat Suomessa
| Tavoitearvo (cm) | Lievästi suurentunut vaara | Selvästi suurentunut vaara | |
| Miehet | > 90 | 90–99 | ≥ 100 |
| Naiset | > 80 | 80–89 | ≥90 |
Vatsaonteloon voi kertyä liikaa rasvaa myös painoindeksin mukaan normaalipainoiselle, ja sekin voi tutkimusten perusteella aiheuttaa sairauksia. Suomessa merkittävä vyötärölihavuuden raja-arvo on naisilla 90 cm ja miehillä 100 cm.
Myös kehon pyöreysindeksiä (body roundess score) on ehdotettu käyttökelpoiseksi menetelmäksi haitallisen rasvakudoksen määrän arviointiin. Käytännössä muuttuja lasketaan pituuden ja vyötärönympäryksen perusteella. Toistaiseksi pyöreysindeksistä ei kuitenkaan ole yhtä vankkaa tutkimusnäyttöä kuin pidempään käytössä olleista painoindeksistä ja vyötärönympäryksestä.
Lasten ja nuorten painon arviointi
Painoindeksiä ei voi sellaisenaan käyttää lapsilla, sillä lasten kehon mittasuhteet ovat erilaiset kuin aikuisilla ja muuttuvat jatkuvasti kasvun ja iän myötä.
Lasten painoa arvioidaan käyttäen joko pituus-painokäyriä tai aikuista vastaavaa painoindeksiä (ISO-BMI), joka ottaa huomioon lapsen iän. Siinä lasten painoindeksi muutetaan vastaamaan aikuisten painoindeksiä iänmukaisella kertoimella, jotka perustuvat yli 70 000 suomalaisen lapsen painosta ja pituudesta saatuihin kertoimiin. Pituuspaino ilmaistaan puolestaan prosentteina, joka kuvaa poikkeaman samaa sukupuolta olevien samanpituisten lasten keskipainosta.
Suomalaisten lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden kriteerit.
| Ylipaino | Lihavuus | |
| ISO-BMI (≥ 2 v.) | 25–29,9 kg/m² | ≥ 30 kg/m² |
| Pituuspaino < 7 v. | 10–20 % | > 20 % |
| Pituuspaino≥ 7 v. | 20–40 % | > 40 % |
Vaikka lapsille ja nuorille ei ole aikuisia vastaavia vyötärönympäryksen viitearvoja, myös heillä keskivartalolle ja sisäelimiin kertyvä rasva on erityisen haitallista terveyden kannalta.
Lisätietoa
Terveyskirjasto: Lasten (2–18 vuotiaiden) painoindeksin (ISO-BMI) laskuri
Käypä hoito -suositus: Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset)
Käypä hoito -suosituksen potilasversio: Lihavuus aikuisilla
Käypä hoito -suosituksen potilasversio: Lihavuus lapsilla ja nuorilla
HUS, THL ja Sydänliitto: Painon puheeksi ottaminen -opas
Lähteet
Dunkel, L., Saarelma, O. & Mustajoki, P. 2020. Lasten painoindeksi (ISO-BMI). Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 05.10.2020. www.terveyskirjasto.fi
Fogelholm, M. & Kaukua J. 2017. Lihavuus. Teoksessa I. Vuori, S. Taimela & U. Kujala (toim.) Liikuntalääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 423–437. Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). 2020. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 05.10.2020. www.kaypahoito.fi
Mustajoki, P. 2019. Vyötärölihavuus (keskivartalolihavuus, omenalihavuus). Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 07.10.2020. www.terveyskirjasto.fi
Painoindeksi ja vyötärön ympärys. 2020. Käypä hoito työryhmä Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 07.10.2020. www.kaypahoito.fi
Pelttari, H. 2024. Painoindeksi (BMI). Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 24.6.2025. www.terveyskirjasto.fi
Thomas DM, Bredlau C, Bosy-Westphal A, et al. Relationships between body roundness with body fat and visceral adipose tissue emerging from a new geometrical model. Obesity (Silver Spring). 2013;21(11):2264–2271. doi:10.1002/oby.20408
Vuori, I. 2017. Liikunta lapsena ja nuorena. Teoksessa I. Vuori, S. Taimela & U. Kujala (toim.) Liikuntalääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 145–170.
13.11.2025